Avainsana: Vaate

Ikuisuusneule

Vihdoin ja viimein sain valmiiksi ikuisuusneuleeni! Harvoin alan tekemään mitään suuria, yksitoikkoisia projekteja, mutta syksyllä aloitin tämän. Neule kulki mukanani koulussa ja töissä, jotta pystyin hiljaisina hetkinä neulomaan ilman jatkuvaa ohjeiden kyttäämistä. Joulun jälkeen kouluni kuitenki loppui, eikä töissäkään ollut aikaa neuloa kerrostakaan, ja neuleeni hautautui keskeneräisten kasaan. Nyt kuitenkin innostuin sitä jatkamaan, ja se etenikin hitaasti, mutta varmasti. Viimeinen niitti tuli, kun sain tilauksen hartiahuiville, ja tarvitsin tässä kyseisessä neuleessa olevia puikkoja. Helpolla olisi tietysti päässyt, kun olisi ruuvannut pyöröpuikkokärjet irti, ja vaihtanut uuteen kaapeliin. Päätin kuitenkin saada oman neuleeni valmiiksi ennen uutta työtä. Ja valmistuihan se!
Ohje on Kotilieden Joulukäsityöt 2013-liitteestä, Sulka-liivihuivi siis kyseessä. Lankana käytin Rose Mohairia, ja vaikken langantiheyksiä sen kummemmin laskenutkaan, valmis neule on aika lailla saman kokoinen kuin ohjeessakin. Sovitellessani liiviä huomasin, että sen saa esimerkiksi hakaneulan avulla laitettua monella eri tapaa. Ilman mitään kiinnitystä se roikkuu mielestäni vähän turhan raskaana sivuilla, joten kiinnitysmahdollisuus oli iso plussa. Pitää vaan etsiä jostakin sellainen isompi ”koristehakaneula”, jotta näyttää kivammalta.
Nyt kun kesästäkin vaikuttaa tulevan melko viileä, tuollainen kevyt neule vaikuttaa oikein käytännölliseltä.

(klikkaa kuva suuremmaksi!)

Venepääntie

Enpä ole saanut aikaiseksi tästäkään puserosta kirjoittaa, vaikka se on ollut valmiina jo viikkoja. Tämä oli erään tylsän päivän idea, halusin pitkähihaisen puseron, mutten enää samaa mallia, kuin viimeksi tekemäni. Suuri käsityö-lehdestä löytyi tähänkin sitten ohje, jota muokkailin hieman enemmän tarkoituksiini sopivaksi. Muistaakseni alkuperäisessä paidassa oli puolipitkät hihat, ja helmaankin taisin lisätä hieman pituutta?

Olkakappaleen asettelua mietittiin oikein porukalla miehen siskon kanssa, ja lopulta löydettiin sillekin paikka. Toinen hihasauma jäi jotenkin ihmeelliseksi, se ei pyöristynyt niin kauniisti kuin toinen. En kuitenkaan uskaltanut saumurilla enempää ottaa, kun monen mutkan jälkeen sain olkakappaleet edes jotenkin symmetrisiksi. Helman taite jäi liian pieneksi, ja se kiertyy herkästi. Suunnitelmissa on ollut purkaa se, mutta vielä en ole viitsinyt. :)

Lopputulos on mielestäni kuitenkin ihan kiva, ja tällä mallilla taidan vielä tehdä toisenkin puseron joskus, ehkä lyhyemmillä hihoilla kesäpaidaksi.

Minulle on vieläkin suuri shokki näyttää kasvoni näissä kuvissa, kun ennen on tullut kuvattua blogiin vain jalkoja tai käsiä. Blogia kuitenkin aloin pitämään melko anonyyminä, ja sitä en ole vieläkään liittänyt henkilökohtaiseen FB-tiliini tai lähipiirilleni sen enempää mainostanut. Ja yhtäkkiä blogissa keikkuu minun naamani! Ehkä siihen tottuu.