Avainsana: Vaate

Pala kesää talveen

Kesä ja mansikat. <3 Sieltä se kesä taas pikkuhiljaa saapuu, me otimme Liljan kanssa kesäfiilistelyyn pienen varaslähdön. Tarpeeseen ommeltuun yökkäriin ei meinannut millään löytyä sopivia kankaita, kokonaan kuviollinen oli liian levoton, enkä oikein yksiväristäkään halunnut. Eikä toisiinsa sopivia kankaitakaan ollut oikein kauheasti. Mansikkakangasta pyörittelin pitkään käsissäni, sovittelin kaveriksi kaikenlaisia trikoita. Hermokin meinasi välillä mennä, mutta ihan sattumalta käteen osui Noshin possupussista aikoinaan kotiutunut JC. Ja sehän sopi kuin nenä päähän! JC hihoihin oli muutenkin ihan nappiratkaisu, sillä Lilja nukkuu unipussissa, josta kädet jäävät tietysti ulkopuolelle. Nyt eivät kädetkään palele öisin.

Mansikkatrikoo on Kankaita.comilta joskus ostettua. Kangas on todella suloista, mutta valitettavasti laadultaan ei kovin kummoista. Nyt jo haalarissa on reilusti nyppyä, kun taas vieressä Noshin JC oikein häikii sileydellään. Usein siis hieman hintavampi kangas maksaa itsensä takaisin laadullaan. Kaavana tässä on Max&Meenan Rompaloones, josta olen jonkin verran laskenut haaraa ja kavensinpa hieman lahkeitakin. Kaavassa on mitat käden-, jalan- ja pääntien resorille, mutta minä olen molemmilla kerroilla unohtanut, että kyseessä olisi nimenomaan resori, tässäkin yöpuvussa pääntie on todella ahdas, eihän tuo JC veny samalla tavalla resorin kanssa.

Näinkin ison lapsen kanssa vetoketjullinen haalari olisi kätevämpi, olen tästä yhden vetoketjuversion tehnytkin, joka ei kyllä tainnut blogiin saakka koskaan päätyä. Tosin, kun tämä kuitenkin vaan puetaan illalla ja otetaan aamulla pois, ei ole niin justiinsa, vaikka nepit olisivatkin hieman työläät. Hankalaksi pukemisen tekee tämä sähköjänis, jota myös vauvaksi kutsutaan, joka pakenee paikalta aina pukemisen koittaessa. Jos pako epäonnistuu, saamme kyllä tuta hänen raivonsa. :) Vetoketju voisi siinä suhteessa olla nopeampi vetäistä vaan kiinni. Tietysti silloin kaula-aukon huolittelu hieman hankaloituu. Niin tai näin, molemmin tämä on oikein toimiva yöhaalari, haaraa laskemalla mahtuu tuhti yövaippa ja vielä villahousutkin!

TAAS paitoja

No, nyt ne edelliset paidat ovat jo pieniä. Onneksi ne ehtivät sentään jokusen kerran käyttöön. Piti siis jälleen tekaista muutama pusero. Itseasiassa näitä 80-senttisiä vaatteita pitäisi tehdä enemmänkin, tätä kokoa ei ostovaatteena kovin montaa ole. Ensin pitäisi vaan raivata ne 74-senttiset säilöön, jotta tietäisi mitä tarvitaan. Se on ollut projektinani jo tovin… :) Nämä ovat hyvinkin peruspertsaa jälleen, välillä tekisi mieli tehdä jotain ”hienompaa” mutta jotenkaan en vaan keksi mitä tekisi. Tuohon etummaiseen sentään applikoin L (niinkuin Lilja) rintaan. Näissä kaikissa on pienenä jununa tuo nepitys, kahdessa etummaisessa kantti menee olalla vierekkäin ja taaimmaisessa neppilista menee kädentielle.

Olkanepilliset paidat ovat lähtöisin Suuri Käsityö 2/2013-lehdestä. Muistaakseni kokoja oli vain 80 asti, harmi, sillä tykkään mallista. Ohjeessa nepit ovat molemmilla olkapäillä, mutta koska minä en tule toimeen nepparien kanssa edes Prymin pihtejä apuna käyttäen, ompelin toisen olan kiinni. Kyllähän paita menee kevyesti pään yli vain toisen olkapään nepit avaamalla. Olen myöskin edelleen kovin tykästynyt hihansuun kanttaukseen, vähän liian pitkät hihat pysyvät niiden avulla kivasti paikoillaan eikä valu. Tennarikangas on joskus kotiutunut Jyväskylän Kangaskaupan mysteeripussista, peurakangas taas taitaa olla Majapuulta? Applikoinnista tarkempaa kuvaa löytyy Instagramista. Jälkeen olen to-del-la tyytyväinen, en olisi uskonut saavani Singerilläni noinkaan tasaista tikkiä aikaan. Jälleen käytin talouspaperia irti revittävänä tukikankaana – toimii edelleen upeasti. Kirjain on myös liimaharsolla kiinnitetty paitaan ennen tikkausta. Tämä innoittamana kyllä applikoin lisää!

Toisessa kuvassa Liljan päässä oleva pipo on Tyyne-Esterin ruttupipon kaavalla tehty. Tosin madalsin mallia jonkun verran ja siltikin se valuu silmille. Näin pienelle ei ruttupipo taida olla hyvä valinta. Mutta söpö se on! Rusetti on kierrätyskankaasta, itse pipo on tehty joustocollegesta. Lippa ei mennyt ihan kohdilleen, jälkikäteen tajusin, että se ei olisi saanut ylettyä sivusaumaan saakka. Nyt toisen puolen saumakohta on vähän hassu, kun lippaa jäi väliin.

Kolmas paita on Noshin ilmaiskaavan pohjalta tehty (löytyy myös SK 5-6/2015). Lisäsin nepityksen tosiaan kädentielle, jotta paidan saa vähän helpommin vedettyä pään yli. Mallia nappasin jostakin Ottobresta, jossa oli samanlainen nepitys. Laitoin kaksi KAM-neppiä, mutta käytännössä ensimmäisen avaaminen riittää ihan hyvin. Malliltaan tämä paita on aika reilu, Liljalle hihat ovat todella pitkät ja paita itsessäänkin on melkein mekko. Itseasiassa piirisinkin tästä jo tunikakaavaa, testikappale on vielä keskeneräinen. Kangas on Kankaiden yön saalista Selialta. Kangas ei tunnu ihan tavalliselta trikoolta, vaan jotenkin liukkaammalta. En ole huomannut katsoa, että mitä materiaalitiedot paljastavat. Käytössä kyllä toimii hyvin, vaikka oudolta tuntuukin.

Näistä kolmesta yhteen muistin laittaa Äiti teki-ompelumerkin.

Neljä x housut

Meillä ilmeni akuuttia housupulaa. Ja nyt niitä tuntuu tursuavan joka paikasta. Mitä tapahtui? Siltikin vain parit housut ovat käyttökelposia. Kestovaippaa käyttävälle tytölle on liki mahdotonta löytää sopivia ostohousuja, miten ompelutaidottomat sen tekevät? Normaali taskuvaippa mahtuu kyllä, jos housut ovat vähän reilut, mutta ihottuman vuoksi Lilja on viime aikoina käyttänyt alushousut-sisävaippa-villahousut-yhdistelmää. Paksuutta löytyy siis, kuten kuvastakin näkee.

Näissä ”kestovaippaleggareissa” on jo aiemmista postauksista tuttu Baby Got Back. Liljalla on näitä lähes joka koossa. Kaava on reilua mitoitusta, joten vaikka Liljakin käyttää nyt kokoa 74-80cm, taskuvaipan päälle sopivat hyvin 3-6M-koon legginssit. Olisiko se sitten koko 68? Nyt sisävaipan ja villahousujen päälle tein kokoa isommat housut, eli 6-12M ja näyttävät aika hyviltä. Lahkeet ovat joka koossa aika ahtaat, joten näihin legginsseihin lisäsin lahkeensuuhun hieman leveyttä. Paksu vaippasetti syö korkeutta housuista, ja Onerva-housut jäivätkin ehkä hieman mataliksi.

Kankaina näissä on Nappinjan Diagonaaliraita-trikoo sekä Sampsukan Onerva-velour. Raidallisten toinen lahje on leikattu poikittain, jolloin raidat menevät lahkeissa eri suuntiin ja kohdistuvat KE-saumaan. Kuvaa ei tietenkään ole. Onervat taas kohdistuivat peppuun ihan vahingossa noin hienosti. :)

Toinen housupari on uusimman Ottobren (01/17) Baggy-kaavalla tehty. Villahousut eivät näiden alle kyllä sovi, mutta taskuvaipan päälle istuvat kauniisti. Tämän vuoksi teinkin mustat housut Jyväskylän Kangaskaupan merinosta ja lanoliinitin, joten menevät sisävaipan päälle ihan sellaisenaan. Sisävaipassa ei siis ole kosteussulkua, ja ne vaativat päälleen villahousut. JKK (ja ainakin Selia) myy merinovillaa, joka sopii villahousutarkoitukseen. Kestovaipan päällä käytettävät villahousut on lanoliinitettava, jotta ne imevät kosteuden. Villa puhdistaa itse itseään, joten housuja ei pestä ennen kuin niissä on näkyvää likaa, tuuletetaan vain. Pitkän villahousut ovat siitä epäkäytännölliset, että meillä ainakin sormisuokaillessa sitä näkyvää likaa tahtoo tulla aika pian. :) Pallokuvioinen kangas on sekin JKK:lta, harjattua joustocollegea. Lisäsin resoreilla vähän pituutta, jotta housut menevät käytössä kauemmin.

Facebookissa olen useasti törmännyt näihin ihaniin ompelumerkkeihin. Ihmiset ovat tehneet kimppatilauksia ja minä olen aina myöhästynyt. Sitten eräs ystävällinen myi minulle omistaan 50kpl Äiti teki-lappuja. <3 Olen niitä nyt läiskinyt sinne tänne ompeluksiini. Haluaisin ihan oman ompelumerkin, mutten ole vielä keksinyt, mitä siihen kirjoittaisi. Ehkä sitten joskus! :D

Melkein neljä bodya

Leikkasin jo lähemmäs kaksi kuukautta sitten Liljalle bodyja valmiiksi. Sitten saumuroin nuppineulaan ja uusia teriä odotellessa meni aikaa. Sitten ompeluhommat muuten vaan vastustivat. Koska leikatut bodyt olivat 74-senttisiä, otin vihdoin härkää sarvista ja päätin tehdä ne valmiiksi. Ensimmäistä kantatessa ei taas mikään sujunut. Kantti venkoili, tikki oli huonoa ja mikään ei sujunut. Sain kuin sainkin bodyn lopulta tehtyä (ja sitä tuli muuten söpö! <3), mutta inspiraatio seuraavien kanssa taisteluun oli täysin hukassa. Osansa teki myös se, että Lilja harjoittelee potalla käymistä ahkerasti, ja kotona käytämme paljon paitoja ja housuja, bodyt jäävät vähemmälle. Leikkasinpa siis kolmesta jäljelle jääneestä bodyraakileesta alaosat pois ja tein paitoja.

Järjestyksessä ylhäältä alas

Raglanhihainen body, nepparit ovat raglansaumassa. Vaaleanpunainen trikoo on Noshin, yksisarvistrikoo Kankaita.comista. Kanttaukset tein samalla yksivärisellä trikoolla. Mahtaisiko siinä olla syy ongelmiin? Tuntuma oli jotenkin outo, ja tikkikin oli hyvää suoraan kankaalle ommeltaessa. Kantatessa jälki oli kauheaa. Lopulta jouduin kanttaamaan perinteisesti saumurilla ja käsipelillä kääntämällä. Ensimmäisessä pesussa pääntien kanttaus alkoi vielä kiertää ikävästi. 😑

Pantterikuvioinen kangas on myöskin Noshilta. Kanttauksissa käytin FOE-joustokanttia. Myös toinen olkasauma on kantattu ja siihen iskin nepparin. Tällä tyylillä ei tarvinnut tehdä mitään erillisiä nepparihalkioita saumaan. Tosin joissain tapauksissa huomaamattomampi halkio on kauniimpi. Tällaisessa peruspuserossa kantattu sauma tuo vähän jotain jujua paitaan. Jälkeenpäin mietin, että esimerkiksi mustasta trikoosta tehty rintatasku olisi ollut kivan näköinen, mutten alkanut sitä kuitenkaan enää valmiiseen paitaan tekemään.

Violetti paita on samalla tyylillä tehty kuin raglanhihainen bodykin. Vasemman puoleisessa raglansaumassa on kanttaus, jossa nepparit. Kannattauksia olisi voinut vielä ommella pienen matkan yhteen kainalosta päin, sillä pukemisen kannalta sauman ei tarvitse aueta ihan loppuun asti. Raglansaumoihin ompelin vielä jousto-ompeleella koristetikkaukset. Käytin talouspaperia ompeleen alla irti revittävänä tukikankaana, toimii. 😁

Alimmaisen paidan kangas on Jyväskylän Kangaskaupasta. Olkasauman kanttaus on tehty samalla tyylillä kuin pantteripaidassa. Tällainen peruspertsa tulee kyllä todella nopeasti ja helposti valmiiksi kantinkääntäjän avulla. Olen tykästynyt myös hihansuiden kanttaukseen, silloin mahdollisesti hieman liian pitkät hihat pysyvät silti ylhäällä kireämmän hihansuun avulla. Ompelin jokaiseen vaatteeseen KT-kohtaan kokolapun kiinni jo ennen kanttaamista, jolloin kokolappu jäi kantin alle kauniisti.

Lilja käyttää nyt sekaisn 74- ja 80-senttisiä vaatteita, joten tämä oli lähes viimeinen hetki tehdä nämä valmiiksi. Nämä ovat nimittäin nyt juuri sopivia. ”Kuvauksissa” meinasi ilmetä ongelmia 9-kuukautisen sähköjäniksen ja puutteellisen valon vuoksi. Lopulta sain tyttön huijattua puhelimen avulla pysymään paikallaan ja räpsittyä kauhean määrän kuvia. Joista lähes jokainen on enemmän tai vähemmän heilahtanut.

Sunnuntaisin onkin minun käsityöaikaani, Lilja on isänsä kanssa parasta aikaa tekemässä lähtöä sukuloimaan ja minä parkkeeraan itseni ompelukoneen eteen muutamaksi tunniksi. En ole vain päättänyt vielä projektia, ompelua vailla olisi vain vähän tylsää käyttötavaraa, vaippoja, kuolalappuja, kestositeitä ja -liivinsuojia. No, katsotaan mitä saan aikaan.

Syksyyn varautumista

viiksihaalari2

Syksy saapuu jo hiljalleen, ja lämpimien päivienkin välissä on ollut vilpoisia päiviä. Eräänä niistä vilposista päivistä huomasin, että Liljan paksumpi collegehaalari on liian pieni. Sellainen piti siis ensi tilassa tehdä. Kaava löytyi jo aiemmin ostettuna, Brindille & Twigiä taas. Joustocollege löytyi myöskin varastosta, ostin tätä alennuksesta kaksi metriä 16e! Tyyliltään ei ehkä erityisen tyttömäinen, mutta me emme ole ollenkaan tarkkoja siinä suhteessa. Tai olemme, juuri piti tilata tyttökankaita, kun Liljan kaikki vaatteet tuntuvat olevan ihan poikamaisia. Rajansa kaikella.

viiksihaalari1

Kaava on tosiaankin Brindille & Twig: 096 jonka ostin alesta jo aiemmin. Pikkuvauvan kanssa on todella näppärä tuo alas asti tuleva vetoketju. Huputon versiokin toimisi loistavasti, välillä kun nuo huput tuntuvat olevan vähän tiellä. Tässä kaavassa huppu ei kuitenkaan ole ihan överisuuri, kuten monissa ostovaatteissa tuntuu olevan. Aika kapeaa mallia tämä tuntui kyllä olevan, seuraavaan ehkä otan leveyden kokoa isommasta.

viiksihaalari3Hupun etureuna jäi inhottavasti lörpöttämään, mielestäni en kyllä venyttänyt kangasta, mutta ilmeisesti venytin. Käyttöä tuo ei tietysti haittaa, mutta omaa silmää hieman häiritsee. Hupun vuorikankaan leikkasin vanhasta paidasta, kun huomasin yhtäkkiä, että sopivaa trikoota ei ollut.

Nyt ilmat viilenevät jo entisestään, ja seuraavaksi pitäisikin surautella fleecehaalari tytölle. Ja ehkäpä toinen collegejumppiskin olisi hyvä olla olemassa.

……………………………………..

Asiasta toiseen… Blogin kohtaloa olen mietiskellyt viime aikoina paljonkin. Olen harkinnut tauolle jättäytymistä, mutta en sitten kuitenkaan halua. Lukijoilta toivon ymmärrystä, se aika mitä minulla on harrastaa, käytän mieluummin käsitöiden tekemiseen. Jatkossa pyrin postailemaan aina kun ehdin, ja yhdistellä tekeleitä samoihin postauksiin. Pää pursuaa jo ideoita postauksista, joten pysytelkää kuulolla, vaikka hiljaista onkin. :)