Minulle on aikojen saatossa kulkeutunut ihmeellisiä neliön mallisia huiveja, jotka ovat niin pieniä, ettei niitä ole saanut kauniisti kaulaan, eikä niille oikein mitään muutakaan käyttöä sitten ole keksitty. Huivit ovat kuitenkin kivan näköisiä, enkä ole niitä poiskaan raaskinut heittää. Lisäksi palelen herkästi, joten huivit ovat ahkerassa käytössä kesälläkin. Eilen jälleen kerran ihmettelin huiveja, ja mietin miten ne saisi kaulaan nätisti. Kolmioksi ei voi taittaa, ovat hölmön näköisiä, suoraksi ei pysty solmimaan, kun pituus loppuu kesken. Sitten sain idean, pakkasin huivit mukaani ja ajoin äitini luokse. Henkilökohtaisesti en tule lainkaan toimeen ompelukoneiden kanssa, joten olen ylpeä itsestäni. Osasin aivan itse laittaa langat ja vielä ommellakin. Ompelin huiveista siis vastakkaiset sivut yhteen, jolloin ne ovat sopivan mittaisia tuubihuiveja. Nyt minulla on useita käyttökelpoisia kesähuiveja, ja astetta kovempi itseluottamus onnistuneen ompelun jälkeen. ;)