Avainsana: Pipo

TAAS paitoja

No, nyt ne edelliset paidat ovat jo pieniä. Onneksi ne ehtivät sentään jokusen kerran käyttöön. Piti siis jälleen tekaista muutama pusero. Itseasiassa näitä 80-senttisiä vaatteita pitäisi tehdä enemmänkin, tätä kokoa ei ostovaatteena kovin montaa ole. Ensin pitäisi vaan raivata ne 74-senttiset säilöön, jotta tietäisi mitä tarvitaan. Se on ollut projektinani jo tovin… :) Nämä ovat hyvinkin peruspertsaa jälleen, välillä tekisi mieli tehdä jotain ”hienompaa” mutta jotenkaan en vaan keksi mitä tekisi. Tuohon etummaiseen sentään applikoin L (niinkuin Lilja) rintaan. Näissä kaikissa on pienenä jununa tuo nepitys, kahdessa etummaisessa kantti menee olalla vierekkäin ja taaimmaisessa neppilista menee kädentielle.

Olkanepilliset paidat ovat lähtöisin Suuri Käsityö 2/2013-lehdestä. Muistaakseni kokoja oli vain 80 asti, harmi, sillä tykkään mallista. Ohjeessa nepit ovat molemmilla olkapäillä, mutta koska minä en tule toimeen nepparien kanssa edes Prymin pihtejä apuna käyttäen, ompelin toisen olan kiinni. Kyllähän paita menee kevyesti pään yli vain toisen olkapään nepit avaamalla. Olen myöskin edelleen kovin tykästynyt hihansuun kanttaukseen, vähän liian pitkät hihat pysyvät niiden avulla kivasti paikoillaan eikä valu. Tennarikangas on joskus kotiutunut Jyväskylän Kangaskaupan mysteeripussista, peurakangas taas taitaa olla Majapuulta? Applikoinnista tarkempaa kuvaa löytyy Instagramista. Jälkeen olen to-del-la tyytyväinen, en olisi uskonut saavani Singerilläni noinkaan tasaista tikkiä aikaan. Jälleen käytin talouspaperia irti revittävänä tukikankaana – toimii edelleen upeasti. Kirjain on myös liimaharsolla kiinnitetty paitaan ennen tikkausta. Tämä innoittamana kyllä applikoin lisää!

Toisessa kuvassa Liljan päässä oleva pipo on Tyyne-Esterin ruttupipon kaavalla tehty. Tosin madalsin mallia jonkun verran ja siltikin se valuu silmille. Näin pienelle ei ruttupipo taida olla hyvä valinta. Mutta söpö se on! Rusetti on kierrätyskankaasta, itse pipo on tehty joustocollegesta. Lippa ei mennyt ihan kohdilleen, jälkikäteen tajusin, että se ei olisi saanut ylettyä sivusaumaan saakka. Nyt toisen puolen saumakohta on vähän hassu, kun lippaa jäi väliin.

Kolmas paita on Noshin ilmaiskaavan pohjalta tehty (löytyy myös SK 5-6/2015). Lisäsin nepityksen tosiaan kädentielle, jotta paidan saa vähän helpommin vedettyä pään yli. Mallia nappasin jostakin Ottobresta, jossa oli samanlainen nepitys. Laitoin kaksi KAM-neppiä, mutta käytännössä ensimmäisen avaaminen riittää ihan hyvin. Malliltaan tämä paita on aika reilu, Liljalle hihat ovat todella pitkät ja paita itsessäänkin on melkein mekko. Itseasiassa piirisinkin tästä jo tunikakaavaa, testikappale on vielä keskeneräinen. Kangas on Kankaiden yön saalista Selialta. Kangas ei tunnu ihan tavalliselta trikoolta, vaan jotenkin liukkaammalta. En ole huomannut katsoa, että mitä materiaalitiedot paljastavat. Käytössä kyllä toimii hyvin, vaikka oudolta tuntuukin.

Näistä kolmesta yhteen muistin laittaa Äiti teki-ompelumerkin.

Pikaompelusta aivojumppaa

Tarkoitus oli ihan pikaisesti vain hurautttaa pipo ja tuubihuivi. Tiesin toki, että tuubihuvin ompelu ei ole lainkaan niin helppoa kuin luulisi ja kaukaa viisaana kysyinkin Saumanvarasta jo etukäteen ohjeet. Ja silti ompelin huivin väärin. Huristelin tyytyväisenä menemään, käänsin huivin ja huomasin, että minulla on kauniisti päällinen ja vuori kiinni toisissaan, renkaana eikä putkena. Pipoakin jouduin hieman purkamaan, kun en ollut tyyytyväinen muotoon.

Pipon kaava on Kodin kuvalehdestä. Malli on ehkä vähän reilu, itse ottaisin seuraavalla kerralla pienemmän koon. Tein pipoon vielä ison tupsun harmaasta Novitan Heijastus-langasta. Tämähän ei korvaa heijastinta tietenkään, mutta tuo hieman lisänäkvyyttä. Tuubihuivikin muotoutui lopulta sellaiseksi kuin piti, ompelin alkuun väärän sauman. Puoli metriä saumuriommelta purettavana, ei kiva. Kankaat ostin Nappinjasta, kun loppuvuodesta pääsin vihdoin piipahtamaan. Vuorikangas on diagonaaliraita-trikoota sekä pipossa että huivissa. Päällinen on joustocollegea, jonka nimeä en nyt enää muista. :)

Nämä matkasivat serkulleni 11-vuotislahjaksi, joten mukaan lähti tietysti kortti. Kortti on ostettu viime keväänä(?) Turun Käsityömessuilta Virkkuukoukkusen kojusta. Kotti on siis alunperin ollut täysin valkoinen, kuvan saa väritelllä mieleisekseen.

Sairaalasetti vastasyntyneelle

Vihdoin jotain neulottua! Vauvateema kyllä on ja pysyy, mutta jotain vaihtelua sentään. ;) Tosiaan, sairaalassa ollessaan vauva käyttää sairaalan vaatteita, mutta halusin kuitenkin neuloa hänelle jotain pientä heti käytettäväksi. Pipo saattaa sisäkäyttöön olla paksuhko, mutta sukat ja tumput käyvät varmaankin. Aivan vastasyntyneelle oli vaikea löytää silmää miellyttäviä ohjeita, mutta onneksi esimerkiksi Novitan ohjeet ovat mitoitettu kymmenen sentin välein, joten pienennys 50-senttiseksi oli helppo homma. Sukkina tietenkin perinteiset junasukat, nehän ovat ainoat oikeat vauvalle? Junasukkateemalla myös junalapaset ilman peukaloa. Pipon ohje on Novitan Kevät 2016-lehdestä.

sairaalasetti1

Näin pienet neuleet valmistuvat ihan silmänräpäyksessä, ja näitähän voisi oikeastaan tehdä vaikka kuinka paljon. Pipo on ehkä hieman tyttömäinen, joten pitänee ehkä neuloa vielä hieman neutraalimpikin päähine, jos vaikka sattuukin tulemaan poika. Lankana näissä kaikissa käytin uutta suosikkiani DROPS BabyMerinoa, joka on ihanan pehmeää ja tasaista. Langan värikartta kyllä harmittaa hieman, minun makuuni monet värit ovat vähän liian hempeitä, vaikka monen mielestä ne ovat varmaan vauvalangan ideana. Tietysti tätäkin lankaa on helpompi valikoida sitten, kun tietää neulooko tytölle vai pojalle. Hempeistä vauvaväreistä on vaikea valikoida neutraalia väriä.

Ohjeiden silmukkamääriä ja muokkauksia olen kirjoitellut muistiin Ravelryyn, joten halutessasi niitä voi hyödyntää sitä kautta. Ravelrystani löytyy muutakin mielenkiintoista katseltavaa, kuten lankavarasto, projektilistausta, muistiinpanoja ja sen sellaista. Kannattaa siis kurkata ja vaikkapa ilmoitella itsestäsi, niin minäkin pääsen kurkkimaan teitä. :)


Vauvan sairaalasetti

⇒ Lankatyöt numero 8-10 vuonna 2016.
Lankana DROPS Baby Merino.
⇒ Ohje pipoon Novita Kevät 2016, sukkiin Taito Etelä-Pohjanmaa ja lapasissa oma sovellutus.
Projekti Ravelryssa.

Pipoja ja pussukoita

Olen tässä kevään aikana ommellut muutamia pienempiä juttuja, jotka yhdistelin nyt samaan postaukseen. Ensin tein hetken mielijohteesta itselleni pinkin tähtipipon. Ajatus lähti Facebookista, jossa oli juttua paperin läpi applikoinnista. Halusin koittaa sitä, ja koska minulla oli vain yksi trikoopipo, se oli hyvä valinta harjoituskappaleeksi. Tekniikka oli helppo ja hauska, joten halusin tehdä enemmänkin pipoja.

pipot4Keskimmäinen pipo on heppahullulle pikkusiskolleni 14-vuotislahjaksi. Yksisarvinen on ommeltu alikeompeluna päällikerroksen ja vuorin väliin, joten sitä ei näy sisäpuolelta. Paljon muuta sitten näkyykin, nimittäin kaksi saumurin saumaa päälaella, kun jouduin purkamaan ja muokkaamaan pipon mallia jälkikäteen. Lopputulokseen en ole vieläkään täysin tyytyväinen, pipo jäi hiukan laatikkomaiseksi.

Kissapipo on myöskin applikoitu paperin läpi ja leikattu sitten ylimääräinen kangas pois. Tämäkin on samalla laatikkopääkaavalla tehty, onneksi kangas on hieman lötkömpää, joten pipo istuu päähän paremmin kuin heppapipo. Tähtipipoon piirsin kaavan vanhasta pipostani, seuraaviin pipoihin muokkasin kaavaa hiukan. Seuraavaan pipoon koitan Suuri Käsityö-lehden pipokaavaa. Ei ikinä uskoisi, kuinka vaikeaa hyvän pipon ompelu on. ?

pussukka2

Lisäksi olen ommellut muutaman pussukan Handmade Hipun ohjeen mukaan. Taaempi pussukka päätyi sairaalakassiini ja pitää sisällään kaiken pikkusälän hammasharjasta pyöröpuikkoihin. (Eikö pyöröpuikot, lankakerä ja pikkusakset olleetkin ne tärkeimmät mukaan otettavat synnyttämään lähtiessä? ?) Vetoketju ei valitettavasti onnistunut ihan toivotulla tavalla, mutta tarpeeksi hyvin kuitenkin.

Etualalla taas on jo aiemmin mainitulle siskolle ommeltu pussukka, johon ompelin pari nauhan pätkää ja siksakkasin nimen päälle. Tähän olisin ollut erittäin tyytyväinen, mutta menin ja mokasin heti alkuvaiheessa. Tietenkin huomasin mokani vasta myöhemmin, jolloin pussi oli jo valmis. Kirjoitin näet nimen haihtuvalla merkkaustussilla kankaaseen, mutta se meni hieman vinoon. Ok, kirjoitetaan toiselle puolelle. Siksakataan nimi kankaaseen ja silitetään. Tiedättekö, haihtuva tussi ei haihdu enää silittämisen jälkeen. Lukuisten pesukertojen jälkeen tussi oli suurimmaksi osaksi lähtenyt (näkyy kyllä tarkkaan katsomalla. Katsele sisko-kulta sitä julkisivua vaan!), mutta pussukka ei myöskään ollut enää ihan niin siisti ja jämäkkä kuin valmistuttuaan.

pussukka1Summa summarum. Eivät ompeluni tällä kertaa sujuneet ihan niin kuin piti, mutta opinpahan taaskin jotain. ?


Pipot ja pussukat

» Ompelutyöt numero 8-12 vuonna 2016.
» Pipokaava oma, pussukan kaava Handmade Hippu.

Heijastuspipot

heijastinpipo1

Heijastimia ei voi koskaan olla liikaa. Paljon näkee heijastinliivejä ja perinteisiä roikkuvia heijastimia, niitä saa nykyään ihan kivojakin. Hyvänä lisänä on myös viime talvena (?) markkinoille tullut heijastinlanka. Yksinään se ei tietenkään riitä, mutta on aina plussaa, jos pipo tai lapasetkin heijastavat. Itse ajattelin tehdä heijastinlangasta palelevalle koiralle villapuseron.

Nämä pipot matkasivat pukinkontissa serkuilleni, lankana käytin Novitan Heijastusta. Ihme kyllä, ohjetta lapsen pipoon ei löytynyt, aikuiselle vain. Näistä tulikin sitten vain kaksiväriset peruspipot joustinreunuksella ja isolla tupsulla. Lanka oli niin paksua, että raitojakaan ei mahtunut tuon enempää. Aluksi se näytti mielestäni hölmöltä, mutta raidan värinen tupsu onneksi pelasti paljon.

Pipoista olisi voinut tehdä malliltaan hieman korkemmat, nyt ne olivat juuri sopivan mittaisia, eli kasvuvaraa ei valitettavasti ollut. Välillä on vain hankala arvioida, kun sovittamaan ei pääse. Lapset kuitenkin tykkäsivät pipoistaan, ja se on pääasia. :)

heijastinpipo2

Heijastuspipot

➾ Työt numero 19 ja 20 vuonna 2015.
➾ Lankana Novita Heijastus