Avainsana: Paita

Vielä muutama paita

Vihdoin eilen uskalsin ajatella, että Liljan vaatekaappi ei näytä enää ihan täysin katastrofilta. Näyttäisi siltä että tytöllä alkaisi vihdoin olemaan jotain oikean kokoista päällepantavaakin. Tämä vuodenaika tosin ei ole käsityöbloggaajan ystävä, kuvia joutuu muokkaamaan aika rankasti, jotta niistä näkyisi jotain, joka taas vaikuttaa laatuun vielä rankemmin. Vielä kun valokuvaamiseen käytettävä aika on melko rajallista, joten räpsyt saavat nyt olla mitä ovat.

Aivan ihanasti kuvissa näkyy vähäisen luonnonvalon sekä hehkulampun valon kohtaaminen. Heppakangas on löytö Eurokankaan palalaarista, trikoota, mutta uskoisin seassa olevan jotain muutakin, hiukan liukkaan tuntuman vuoksi. Pääntien kanttaukseen käytin Mumintalon ohjetta, jota testasin aiemmin myös omaan paitaani. Sekä ulkonäköön että ompeluun saa kivasti vaihtelua erilaisella kantttauksella. Yleensä suosin kädenteillä myös resorikanttausta, jotta hiukan liian pitkät hihat eivät roiku inhottavasti, mutta tässä tapauksessa resoria oli enää niin lyhyt suiru, ettei se olisi riittänyt. Jouduin siis tyytymään kaksoisneulalla huolitteluun.

Pesukarhukankaan ostin kangaskirppikseltä, enkä kuollaksenikaan muista alkuperäistä myyjää. Tämä on tehty Ottobren peruspaitakaavalla, kuten viime postauksenkin paidat. Näitä peruspaitoja on loppujen lopuksi aika kiva huristella, ei tarvitse turhia kikkailla. Tämä paita jäi myös yhdeksi viimeisimmistä, jota tehdessä jouduin taistelemaan Singerini kanssa. Viime viiikolla näet kotiutin uuden Pfaff Passport 2.0-ompelukoneen. Heppapaidan hurautin uudella koneella, ja ai että miten mukavaa olikaan kun kaikki toimii. Samalla kun tutustuimme toisiimme, testasin myös uutta bodykaavaa.

Bodyn kaava on Brindille & Twigin Black Friday-tarjouksella ostettu, samalla ostin Liljalle mekkokaavan. Olen niin tykästynyt näihin yksittäisiin kaavoihin, että peruutin juuri viimeisenkin kaavalehden tilauksen. Yksittäisiä kaavoja tulee ostettua harkitummin, mutta niissä on monesti erilaisia variaatioita ja useampia kokoja. Kaavalehdistä taas harvoin muistan mitä mikäkin sisältää ja etsiminen on työlästä. Tämän kyseisen bodyn tein koossa 44, jotta Liljan Baby Born saa siitä itselleen bodyn. Vähän reiluksi se jäi vieläkin, mutta ei se kauheasti tunnu käyttäjää häiritsevän. Nukelle tein bodyn siksi, ettei uutta konetta testaillessa tulevat mahdolliset pikkuvirheet jää kiusaamaan itseäni. Kietaisubodya en ole koskaan aiemmin uskaltanut koittaa, mutta tämä oli melkein kivampi tehdä kuin tavallinen body, kun sai kantinkääntäjällä huristella ympäriinsä. Seuraavat teenkin kokoa isompana odottelemaan käyttäjäänsä syntyväksi. :)

Jokohan tietotekniikka toimii?

Kirjoittelin viime viikolla pitkästä aikaa postauksen, joka ei alun alkaenkaan sujunut kovin hyvin. Koitetaanpa siis uudelleen. :) Palauttelin omaan tietokoneeseemme tehdasasetukset, ja pääsin vihdoin viime viikolla siis kirjoittelemaan tänne, ajattelin että nyt kaikki toimii hienosti. Onnistuin lisäämään postaukseen muutaman kuvan, mutta sitten kuvien lataus tyssäsi eivätkä päivitykset menneet läpi. Kävin sitten hiukan koodipuoltakin ihmettelemässä ja lopulta koko sivusto sekosi. Lopputulemana se, että sivulle ei päässyt kirjautumaan tai katsomaan, kaikenlaisia virhekoodeja vaan paukkui ja kun yhden korjasi, sivu antoi kymmenen lisää. Lopulta onnistuin hetkeksi myös hävittämään koko blogin. Ei hätää, varmuuskopiot ovat kyllä tallella, mutta en päässyt niitä mistään käyttämään. Kyselin apua sitten Facebook-ryhmässä, jossa joku ihana ihminen onnistui palauttamaan blogin aiempaan varmuuskopioon, enkä siis menettänyt kuin viimeisen postauksen. Hip hip hurraa hänelle! Nyt sain jopa päivitettyä lisäosia, joten katsotaan jokohan tämä lähtisi sujumaan.

Viimeisin postaukseni on kesän alusta, jolloin ehdin hieman enemmän kirjoittelemaan ja tekemäänkin jotain kirjoittamisen arvoista. Sitten, jälleen kerran tapahtui elämä, ja blogi painui taka-alalle. Onneksi näiden vuosien jälkeen Käsityöelämää on kuin vanha ystävä, jonka kanssa yhteydenpidossa voi olla väliä, ja sitten taas jatketaan siitä mihin jäätiin. Toivottavasti nyt jatkamme siitä. Kesä on tosiaan ollut melkoista tohinaa ensin erilaisissa juhlissa, sitten talonostopuuhissa ja tietysti muuttaessa. Sekä tärkeimpänä, kesäkuun lopulla ilmoitteli saapumisestaan myös Pikkukakkonen, jonka laskettu aika on helmikuun lopussa. Isosiskonsa tavoin myös hän vei äidin viikkokausiksi halailemaan pönttöä, eikä käsityöt juurikaan pyörineet mielessä. Nyt on kuitenkin pahoinvointi ja väsymys takana päin, sekä kotitutuminen omaan tupaan hyvällä mallilla. Vihdoin siis aikaa harrastuksille!

Nämäkin kuvat nyt jostain syystä ovat ainakin omalla näytöllä todella huonolaatuisia. Joku menee siis edelleen vikaan, pahoittelut.

Akuuttiin tarpeeseen tein venähtäneelle taaperolle pari paitaa. Lilja kasvoi reilussa kahdessa kuukaudessa melkein 6cm pituutta, joten ei ihmekään että kaikki vaatteet jäivät pieniksi kertaheitolla. Nyt yritän epätoivoisesti paikkailla vaatekaapin puutteita. Asiaa ei helpota se, että ompelutilani on tällä hetkellä remontissa, ja joudun siis ompelemaan kaiken sen keskellä. Nopeasti kuitenkin valikoin pari kangasta johon pääsin helposti käsiksi ja leikkasin paidat jo aiemmin piirtämälläni Ottobren peruspaitakaavalla. Pidensin hihoja ihan hiukan ja avarsin pääntietä, sillä aiemmin tekemäni paidat ovat vähän jämptit pään yli vedettäessä. Hihoissa pieni lisäpituus taas ei haittaa, kun kanttaukset pitävät hihan oikealla paikallaan. Näitä peruspaitoja tehdessä saa kyllä iloita kantinkääntäjästä, kunhan vaan muistaa leikellä vaatteita niin, että samanvärinen resori sopii kaikkeen. Sitten vaan huristellaan menemään hihat ja pääntiet yhteen pötköön. Niin helppoa! Miau mourr-kangas on kotiutunut joskus Käpysen possupussista, aikomuksena on tehdä siitä leggarit minulle itselleni, mutta kun kiirettä pitää… :D

Kun klikkaat kuvia isommaksi, laatu ei näytä ihan yhtä surkealta.

Toinen paita onkin itseasiassa tunika, sillä pääkallokangas ei asettunut yhtään paidaksi mielessäni. Pyörittelin kangasta käsissäni tovin, ja päätin leikata sen samalla paitakaavalla, mutta leventäen ja pidentäen helmaa hiukan. Ja tästä tulikin tosi kiva! Vaaleanpunainen kanttaus tekee vaatteesta paljon hempeämmän, kuin kangas olisi muuten ollut. Laiskuuttani huristelin vielä helmankin kantinkääntäjällä, mutta siitä olisi ehkä tullut parempi jotenkin toisin… Nyt tosin paidassa on jo paprikatahrakin (ideoita poistamiseen…?) joten eipä tuota helmaa kannata enää harmitella, kotipaita kun tästä tulikin. Monet kuosikankaat kääntyvät mielessäni paljon paremmin tunikaksi kuin paidaksi, tarkemmin ajateltuna tuo paitakin olisi voinut olla tunikana kivampi. Tosin tavallisille paidoillekin on käyttöä. Pääkallokangas on joskus aikoja sitten hankittu Jyväskylän kangaskaupasta.

Seuraavaksi pitäisi panostaa omaan pukeutumiseen, kasvava vatsa kaipaisi verhokseen myöskin peruspaitoja. Palaillaan siihen siis myöhemmin. :)

#vaatevallankumous

Postaus tulee jälleen vähän jäljessä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ;) Vaatevallankumouksen kunniaksi ompelin Liljalle joitain vaatteita kierrätyskankaista, pidentääkseni näiden vaatteiden käyttöikää uutena vaatteena Ai mikäkö on vaatevallankumous?

24. huhtikuuta tulee kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa. 1 133 ihmistä kuoli ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. Siksi joka vuosi tehdasrakennuksen romahduksen vuosipäivän yhteydessä vietetään Vaatevallankumousta. Kevään 2017 Vaatevallankumous tehdään 24.-30. huhtikuuta – tule mukaan!

Vaatevallankumouksessa ihmiset eri puolilla maailma näyttävät, että me haluamme vaateteollisuudelta vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Me kysymme vaatemerkeiltä #whomademyclothes eli kuka minun vaatteeni on tehnyt. Kampanjaan osallistuu kymmeniä tuhansia ihmisiä yli 90 eri maassa.

Fashion Revolution

Ompeluharrastuksen myötä näistä asioista on tullut minulle tärkeitä ja pyrin välttelemään asti halpaketjujen vaatteita. Vaatevallankumousviikolla näin Facebookissa haasteen kierrätysompelusta, ja siitä intoutuneena syntyivät nämä kesävaatteet Liljalle. Niin onnekkaasti on jo käynyt, että näitä on päässyt pari kertaa käyttämäänkin. Toivottavasti niitä päiviä tulisi vielä lisää rutkasti. :)

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi pikkusiskon vanha paita, harmi, etten huomannut ottaa ennen-jälkeen-kuvia. Kaava on uusimmasta Ottobresta 3/17, mallian 4&5 yhdistelmä. Mallit ovat pääasiassa sama kaava, pienin muunnoksin. Taskun kiinnitykseen käytin SaVan oppeja, silitin liimanauhalla ensin taitteet, ja sitten uudella nauhalla taskun vielä paikoilleen. Tikkaus oli tämän jälkeen jo ihan lasten leikkiä. Pääntielle laitoin jämäpätkän pitsikuminauhaa, vähän liian löysästi tosin, kun pääntie jäi hieman lörpöttämään. Jostain syystä en saanut mekon väriä oikeaksi kuviin, enkä kyllä oikein osaa kuvailla, minkä värinen tämä sitten oikeasti on. Tumma, vihertävä turkoosi? Jadenvihreä? Jotain sellaista.

Seuraavana myöskin siskon vanha paita, jota olen jo pitkään hillonnut kierrätysompelua varten. Kaava löyty Ottobresta 3/16, malli 12. Hapsut sopivat sulkaprinttiin täydellisesti. Hihojen reunan saumuroin ja käänsin ulospäin pari kertaa, sitten vielä ompelin parilla pistolla taitteen kiinni. Tästä tuli ihan suosikkipaitani, teen varmasti Liljalle lisää tällä mallilla. Ensimmäisen pesun jälkeen hapsut rullautuivat enemmän ja ovat nyt huomattavasti selkeämmät. Malli levenee reilusti alaspäin, mukavan väljä kesäteeppari siis.

Viimeisenä tuhosin pari äitini paitaa. Kuviollinen kangas on jotakin joustamatonta, pinkki kangas trikoota. Kaava on samasta lehdestä kuin hapsupaita, OB 3/16, malli 3. Takana on pisaran muotoinen halkio, jossa pienet, ommeltavat nepparit kiinnityksenä. Pinkin trikoon jämistä tein vielä settiin sopivan rusettipannan. Setti on söpö kuin mikä, mutten oikeasti kovin käytännöllinen. Panta ei pysy päässä hetkeä kauempaa, ja paitakin päällä ollessaan laskeutuu jotenkin hassusti. :D Toivotaan, että nämäkin silti päätyisivät käyttöön joskus.

Setti taaperolle

Niinpä! Lilja siirtyi huhtikuun alussa taaperojengiin! Äidille tämä oli ehkä hiukan kova paikka, mutta nyt siihen on alkanut jo tottua. Vauvavuosi hujahti uskomattoman nopeasti. :)

No, tämä taaperoni kasvaa kovaa vauhtia ja uusien vaatteiden tarve on jatkuva. Tämänkertainen setti on ainakin yläosien puolesta jo vähän kesäfiiliksellä tehty, vaikka pitkähihaisia vielä ovatkin. Idea settiin syntyi Käpysen megamysteerin myötä, paketista löytyi housujen JC ja kelta-valkoinen vinoraitajersey. Keltainen Nappinjan päärynäjersey löytyi jo omista varastoista. Nämä suorastaan huusivat päästä yhteen.

Paidat taas ovat tutulla peruskaavalla tehdyt, ihanaa, kun olen viimein löytänyt sen luottokaavan! ❤️ Paitoihin olisin halunnut tehdä jotain pientä jujua, mutta oikein mikään ei tuntunut sopivalta. Toiseen paitaan sitten jatkoin takakappaleen etukappaleen puolelle ja tein etukappaleen toisesta kankaasta. Päärynäpaitaan ei irronnut enää mitään jujua. ?

Haalari on Reggae nimeltään, Ottobre 1/16. Tämä on ihan kaavan mukaan tehty, hieman alaspäin levenevä malli sopii kestovaippapepulle hienosti. Hihaton haalari sopii kivasti kevääseen ja kesään, varsinkin kun vappu ei nostanut odotuksia ilmojen lämpeämisestä kovin korkealle…

En muista, olenko kertonut, mutta minäkin kotiutin aikoinaan kantinkääntäjän Karnaluksista. On muuten näppärä kapistus! Ainoa ongelma on, että kääntäjän paikka ei tunnu olevan koneessani missään hyvä. Jos saan neulat kulkemaan reunassa kauniisti, paininjalka yrittää syödä kanttini! Kantin reuna siis alkaa nousta paininjalan raosta ylös. Muutamia paininjalkoja olen koittanut, mutta mikään ei tunnu hyvältä. Käytätkö sinä kääntäjää? Oletko törmännyt vastaavaan ongelmaan? 

Kesää kohden

Kesä tulee hitaasti, mutta varmasti. ❤️ Niinpä olenkin tehnyt Liljalle jo hieman kesäisempiä vaatteita. Odotan innolla, että ihania tunikoja ja mekkoja ei tarvitse enää piilottaa kaikkien vaatteiden alle!

Nämä tunikat tein samalla kaavalla, kuin viime postauksessa nähty kolmiotunika. Toki pienin muutoksin, mutta pääasiassa kaava on sama. Ylimmässä tunikassa kankaana on Tyyne-Esterin ihana Vartijalintu-trikoo. Testasin tähän olkafrilloja, piirsin frillan vähän näppituntumalla, mutta onneksi siitä tuli ihan ok. Seuraavaan kaartaisin frillaa ehkä hiukan enemmän banaanin malliseksi, jolloin se minun logiikkani mukaan nousisi vähän pystympään. ? Laiskuuttani jätin myös nepit pois pääntieltä, mutta pukeminen on kyllä ihan helppoa noinkin.

Käpytunikaan kangas löytyi Jyväskylän Kangaskaupasta. Alunperin kangas oli tarkoitettu omaan käyttööni, mutta pienellä kikkailulla kankaasta riitti Liljallekkin. Olin ajatellut, että käpytunikat päällä otettaisiin perhekuva, mutta lopulta vaatteiksi valikoituikin Vartijalinnusta ommellut. Näistä molemmista kuoseista minulla on siis itsellänikin yläosa. Nekin ilmaantuvat tänne blogiin, kunhan ehdin kuvaamaan. ☺️

Käpytunikassa on tuttu nepitys kainaloon, neppareina pienet, mustat kansinepit. Hihansuut ja pääntie on kantattu FOE:lla

Lisäksi Lilja tarvitsi kipeästi nättiä, kevyttä neuletta juhliin. En ehdi sellaista neulomaan, joten ompelin. Minulla on jo pidemmän aikaa pyörinyt nurkissa siskon vanha neuletakki, jonka leikkelin nyt hyötykäyttöön. Kaava on Brindille & Twig: #59, alkuperäisen ohjeen mukaan tämä olisi käännettävä takki, mutta tästä tuli myös mitä mainioin neuletakki. Leikkasin palat villatakin reunoista siten, että hihojen pitsineule ja helman taite pysyivät paikoillaan.

Sitten piti vain surauttaa saumurilla pusero kasaan suitsait. Huolittelin reunan myös saumurilla, jonka jälkeen käänsin sauman sisäpuolelle ja tikkasin päältä. Jälki ei ollut kyllä kovin kaunis, mutta menetteli. Laitoin etukappaleille pienet ommeltavat nepparit, joista yhden päälle ompelin napin koristeeksi. Neljästä nepparista onnistuin ompelemaan kolme ensin väärinpäin. ? Neule on niin ohut, että nepparit olisivat kaivanneet kyllä jonkin tukikankaan alleen, mutta varovasti avaamalla nepit ovat ainakin vielä paikoillaan.