Avainsana: Ottobre

Villaa kylmyyttä vastaan

Hei vaan taas tännekkin! Olen jälleen viettänyt pientä hiljaiseloa, sillä helmikuun loppupuolella minusta tuli toistamiseen äiti, kun pieni Helmi-tyttömme vihdoin syntyi. Viime viikot ovat siis menneet pitkälti uutta arkea opetellessa ja nyt kun pikkuhiljaa alkaa sujumaan, onkin jo miehen töihinpaluun aika. Ja eikun uudelleen opettelemaan arjen pyörittämistä. ;)

Nämä villaiset setit olen tehnyt jo jokin aika sitten, ja ne ovat olleet ahkerassa käytössäkin. Tein Liljalle merinovillasta kerraston viimeinkin, suunnitelmissa on ollut tämän tekeminen jo pitkään. Piirsin kaavat suoraan Liljan vanhoista vaatteista, lisäilin vaan hiukan pituutta sinne tänne. Merinovillakangas joustaa ihan valtavasti, joten vaatteen on hyvä olla suhteellisen kapea, jotta se pysyy ihonmyötäisenä ja on mukava pukea alimmaksi kerrokseksi. Materiaalina merinovilla on ihanaa, lämmin muttei hiostava, pehmeää eikä ollenkaan kutittavaa. <3

Kerraston valmistumisen jälkeen Lilja ei ole tainnut ulkoilla kertaakaan ilman sitä. Kovillakin pakkasilla tarkenee kerrasto + jumpsuit + toppahaalari-yhdistelmällä. Tein tämän samalla kun remontoimme yläkertaa ja minulla oli vain saumuri käytössä. Vaatteet on siis kasattu pelkällä saumurilla, loppujenlopuksi aika pitkälle pääsee niinkin. Ja mukavan rentouttavaa hurautella vaate kasaan saumurilla ja ottaa heti käyttöön. Aikaa ei paljoa tuhraannu.

Helmille taas ompelin merinovillasta kypärämyssyn ja neuloin kaveriksi sukat ja tumput. Myssy tuotti hiukan päänvaivaa, sillä en löytänyt mistään tarpeeksi pientä kaavaa. Lopulta tulostin Ottobren ilmaiskaavan pienempänä, jotta sain oikean kokoisen myssyn. Tässä päänympärys on suunnilleen 33,5cm. Alareunan kaitale jäi harmikseni liian kireälle ja kääntyy väärinpäin aputikkauksista huolimatta. Käytössäkin se hiukan haittaa, kun alareuna tahtoisi rullaantua leuan alle. Muuten myssy on ollut oikein nappiompelus, kotiutuessammekin pakkasta oli yli -20 astetta. Herkästi tavallisen pipon kanssa jää kaulaa ja niskaa näkyviin, vaikka vauva onkin suojaisessa turvakaukalossa ja toppapussissa.

Tein Liljalle aikoinaan kotiutumissetin, joten halusin Helmille tehdä myös omansa. Osittain myös siksi, että Liljalle tekemäni setti on jo entinen. Villasukat menivät vahingossa 60 asteen pesuun ja tumput ovat kuolasta huopuneet. :) Neuloin siis vielä pari viikkoa ennen synnytystä Helmille sukat ja tumput. Tietysti junasukat ja samantyyliset lapaset. Sairaalasta saatavat sukat ovat aina niin valtavan kokoiset, joten on ollut kiva kun mukana on ollut hieman pienemmät ja sopivammat sukat. Käyttöaika jää tietysti melko lyhyeksi sukkien osalta, lapaset menevät sitten hieman kauemmin. Näissäkin on lankana Drops Babymerino omista varastoista, olen totaalisen ihastunut Dropsin merinolankoihin.

Yöpukuja tarpeeseen

Nykyään tuntuu olevan aikaa vain todellisille tarveompeluille, eikä ollenkaan mitään söpöstelyvaatteita. No, kivahan näitäkin on onneksi tehdä. Liljan vanhat yöpuvut alkoivat käymään todella pieniksi, joten piti lopulta ottaa härkää sarvista ja tehdä uusia. Tosin nämä valmistuivat jo aikoja sitten, mutta täällähän ollaan jo totuttu siihen, että postaan näistä aina kuukausitolkulla myöhemmin. ;)

Vasemman puolinen on ensimmäinen testiversio, kaava on Ottobre 4/16. Tuttuun tapaan niska-haara-mitta oli Liljalle liian lyhyt, mutta yllätyksekseni hihatkin kaipasivat hiukan lisämittaa. Yleensä raajat ovat ihan liian pitkät ja selkämitta liian lyhyt. Lahkeissa pituutta sitten rittääkin. Seuraavat haalarit tein siis hiukan pidemmillä hihoilla ja pudotin haaraa reilusti alaspäin. Ehkä vähän liikaakin, nyt nämä ovat jo hiukan haaremihousut, mutta ei se yöllä haittaa. Ensimmäisessä versiossa nepparilista on toisessa raglansaumassa, mutta seuraaviin tein nepit molempiin eturaglansaumoihin, jotta on väljempi pukea.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Lilja nukkuu unipussissa, ja olen ajoittain murehtinut pussista ulos jääviä käsiä, kun uudessa kodissamme on nyt talvella ollut välillä hiukan vilpoista. Tein näihin siis hihat paksummasta kankaasta, ruskearaidallinen on joustofroteeta, vaaleanpunainen nukattu college (talvitrikoo?) Eurokankaasta ja raidallinen joustocollegea jostakin joskus hankittuna. Kuosikankaat ovat kaikki Käpysen possupussista. Huomasin tämän yhteneväisyyden itseasiassa vasta jälkeenpäin, eikä ollut lainkaan suunniteltu juttu.

Pikasurautus jouluun

Joulu on vihdoin ohi, ja arki alkaa rullaamaan. Joulupäivänä olimme kutsuneet vieraita, eikä Liljalla ollut siistiä päällepantavaa, Jouluiset ompelukset jo vähän tökkivät, joten nappasin nopeasti ennen päiväunia pari edes suunnilleen toisiinsa sopivaa kangasta ja hurautin unien aikaan ne asuksi. Legginssit ja mekko valmistuivat hetkessä, kun molempiin tarvitsi vain pääasiassa saumuria. Oman osansa hoitivat hienosti päivitetyt koneet, jotka vihdoinkin toimivat niin kuin pitääkin. Vanhojen koneiden kanssa puolet ajasta olisi mennyt säätämiseen ja ihmettelyyn.

Kuvissa vaatteet ovat jo olleet käytössä ja ryppyjä ja tahrojakin löytyy, mutta nappasin silti kuvat nopeasti kun tilaisuus koitti. Mekon sienikankaan ostin jokin aika sitten Kangashamstereista, mustavalkoisena se on helppo yhdistellä eri alaosiin. Mekon kaava on uusi suosikkini Brindille & Twigiltä, raglanmekko #31. Kaavassa on myös valetaskut, mutta kiireessä jätin ne tästä pois. Ilman taskuja ompelukonetta ei tarvita ollenkaan, koko mekon saa koottua nopeasti saumurilla.

Housut ovat vanhalla hyväksi havaitulla Ottobren kaavalla, Baggy 01/17-lehdestä. Lahkeet ovat pituudesta 92, muuten housut ovat 86. Kangas on Eurokankaan jotakin talvitrikoon tapaista, sisäpinta on siis nukattu ja vaikuttaa aivan ihanan pehmeältä ja lämpimältä. Lilja kaipaisi vielä lisääkin yksivärisiä alaosia, jostain syystä minä vaan hamstraan kuosikankaita, enkä yksivärisiä ollenkaan.

Brindille & Twigin koot eivät mene Eurooppalaisen kokotaulukon mukaan, vaan tämäkin mekko on kokoa 90. Siitä syystä minulla ei ole ikinä oikeita kokolappuja näihin vaatteisiin. Ostin aiemmin tänä vuonna Lidlistä leimasimen, jota ompeluporukoissa suositeltiin. Muste käy kankaallekin, ja säilyy hyvänä pesusta toiseen. Leimasin koon trikootilkulle, jonka ompelin niskaan. Lappu nähtävästi jäi vähän vinksin vonksin, mutta eipä se sisäpuolella haittaa.

 

#vaatevallankumous

Postaus tulee jälleen vähän jäljessä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ;) Vaatevallankumouksen kunniaksi ompelin Liljalle joitain vaatteita kierrätyskankaista, pidentääkseni näiden vaatteiden käyttöikää uutena vaatteena Ai mikäkö on vaatevallankumous?

24. huhtikuuta tulee kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa. 1 133 ihmistä kuoli ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. Siksi joka vuosi tehdasrakennuksen romahduksen vuosipäivän yhteydessä vietetään Vaatevallankumousta. Kevään 2017 Vaatevallankumous tehdään 24.-30. huhtikuuta – tule mukaan!

Vaatevallankumouksessa ihmiset eri puolilla maailma näyttävät, että me haluamme vaateteollisuudelta vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Me kysymme vaatemerkeiltä #whomademyclothes eli kuka minun vaatteeni on tehnyt. Kampanjaan osallistuu kymmeniä tuhansia ihmisiä yli 90 eri maassa.

Fashion Revolution

Ompeluharrastuksen myötä näistä asioista on tullut minulle tärkeitä ja pyrin välttelemään asti halpaketjujen vaatteita. Vaatevallankumousviikolla näin Facebookissa haasteen kierrätysompelusta, ja siitä intoutuneena syntyivät nämä kesävaatteet Liljalle. Niin onnekkaasti on jo käynyt, että näitä on päässyt pari kertaa käyttämäänkin. Toivottavasti niitä päiviä tulisi vielä lisää rutkasti. :)

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi pikkusiskon vanha paita, harmi, etten huomannut ottaa ennen-jälkeen-kuvia. Kaava on uusimmasta Ottobresta 3/17, mallian 4&5 yhdistelmä. Mallit ovat pääasiassa sama kaava, pienin muunnoksin. Taskun kiinnitykseen käytin SaVan oppeja, silitin liimanauhalla ensin taitteet, ja sitten uudella nauhalla taskun vielä paikoilleen. Tikkaus oli tämän jälkeen jo ihan lasten leikkiä. Pääntielle laitoin jämäpätkän pitsikuminauhaa, vähän liian löysästi tosin, kun pääntie jäi hieman lörpöttämään. Jostain syystä en saanut mekon väriä oikeaksi kuviin, enkä kyllä oikein osaa kuvailla, minkä värinen tämä sitten oikeasti on. Tumma, vihertävä turkoosi? Jadenvihreä? Jotain sellaista.

Seuraavana myöskin siskon vanha paita, jota olen jo pitkään hillonnut kierrätysompelua varten. Kaava löyty Ottobresta 3/16, malli 12. Hapsut sopivat sulkaprinttiin täydellisesti. Hihojen reunan saumuroin ja käänsin ulospäin pari kertaa, sitten vielä ompelin parilla pistolla taitteen kiinni. Tästä tuli ihan suosikkipaitani, teen varmasti Liljalle lisää tällä mallilla. Ensimmäisen pesun jälkeen hapsut rullautuivat enemmän ja ovat nyt huomattavasti selkeämmät. Malli levenee reilusti alaspäin, mukavan väljä kesäteeppari siis.

Viimeisenä tuhosin pari äitini paitaa. Kuviollinen kangas on jotakin joustamatonta, pinkki kangas trikoota. Kaava on samasta lehdestä kuin hapsupaita, OB 3/16, malli 3. Takana on pisaran muotoinen halkio, jossa pienet, ommeltavat nepparit kiinnityksenä. Pinkin trikoon jämistä tein vielä settiin sopivan rusettipannan. Setti on söpö kuin mikä, mutten oikeasti kovin käytännöllinen. Panta ei pysy päässä hetkeä kauempaa, ja paitakin päällä ollessaan laskeutuu jotenkin hassusti. :D Toivotaan, että nämäkin silti päätyisivät käyttöön joskus.

Fleecetakki ja vähän asiaakin

Minun on pitänyt jo useampaan kertaan kirjoittaa blogin kuvista. Käsityöblogissa suuri rooli on kuvilla, jolloin ne vievät myös paljon aikaa. Ainakin minulla. Valitettavasti minun on pitänyt viime aikoina tinkiä kuvista ja niiden laadusta. Yritän parhaani, mutta elämä on tällä hetkellä niin hektistä, että kuvaamiseen ja muokkaamiseen ei enää riitä aika. Niinpä bloggaan ja muokkaan kuvat nykyään puhelimella, useimmiten samalla odottelen Liljan nukahtamista. ? Toivon siis teiltä lukijoilta ymmärrystä, jossain on vaan mentävä matalamman aidan yli.

Ja sitten asiaan! Viime viikolla vietettiin Vaatevallankumousta, jonka merkeissä haastoin itseni ompelemaan vanhasta uutta. Tein jokusen kesävaatteen Liljalle, jotka ajattelin esitellä ensi postauksessa. Tämä fleecetakki ansaitsi mielestäni kokonaan oman postauksensa, sen verran tyytyväinen olen. ☺️

Alunperin tämä siis oli minun oma fleecetakkini, jossa oli liian lyhyet hihat. Sain juuri ja juuri leikeltyä siitä pusakan Liljalle, asettelu vaati jo pientä kikkailuakin. Taskuja en suunnitellut, mutta alkuperäiset taskut olivat jättäneet kankaaseen pysyvän jäljen, ja niitä ratkoessani sain molempiin etukappaleisiin reiät… Niinpä laitoin taskutkin. Hupun etureunan taitteen jouduin ratkomaan, jotta sain uuden hupun leikattua. Jännä, ettei S-M hupparista meinaa saada 86cm hupparia millään. ?

Alavarat ja hupun sisäpuolen leikkasin Noshin trikoon jämästä, puuterin värinen trikoo luo mielestäni kivan ”tyylikkään” vaikutelman. Aluksi aioin kantata etukappaleiden ja hupun reunan, mutta jostain syystä muutinkin mieleni. Ja onneksi muutin, pusero on kivampi näin. Päätin testata netistä löytämääni vinkkiä huppusauman piilotuksenkin, jälki on paljon viimeistellympi näin. Ongelmiakin ilmeni, sillä nauhan taitetta ommellessani huomasin, että hupun toinen reuna olikin jäänyt pois saumasta. Ei auttanut kuin purkaa, yritin purkaa tietysti mahdollisimman vähän, ja jouduin korjaamaan saman kohdan toiseenkin kertaan.

Kaava on Ottobresta 3/16, alunperin kyseessä oli trikoohuppari. Tein Liljalle nyt koon isomman kuin normaalisti, jotta takki menisi vielä syksylläkin. Lisäksi en jaksanut miettiä fleecen tarvitsemia lisäväljyyksiä, vaan oikaisin hiukan tällä tavoin. Nyt tämä toimii ihan takkina, kun alle mahtuu vaatetta ja pituutta on kivasti, syksymmällä tämä toimii sitten kivasti hupparina varmaankin. Fleece materiaalina imee kaikki koirankarvat, kuten kuvista näkee, eikä tosiaan muutenkaan ole ympäristöystävällinen vaihtoehto. Punnitsin ommellessani tätä, onko parempi kierrättää fleece vai heittää pois? Vieläkään en tiedä vastausta, mutta päätin kierrättää. Fleeceä en kuitenkaan aio ostaa ompeluihini enää.

ps. Lisäsin uuden avainsanan postauksiin! Jos Ottobren kaavoista ommellut kiinnostavat, ne löytyvät tästä eteenpäin oman avainsanansa alta.