Avainsana: Mekko

Kesäjuhlien prinsessa!

Ainakin äidin ja iskän mielestä. :) Päätin selättää kammoni joustamattomiin ja tempaisin Liljalle mekon kesän juhliin. Alunperin suunitelmana oli tehdä mekko myös itselleni, mutta ajan ja materiaalien puutteen vuoksi toteutus jäi myöhempään ajankohtaan. Liljan mekko kuitenkin valmistui ajallaan ja ihan odotusten mukaisesti. Lopputuloksesta tuli mielestäni ihana. :) Kaavana mekossa on ilmainen The Party Dress.

Kangas on ohutta, hieman liukastakin puuvillaa Jätti-Rätistä. Materiaaleja en huomannut katsoa, mutta näppituntumalla heittäisin, että joukossa voisi olla jotain puuvillan lisäksikin. Pitsi on samasta paikasta, valitsin leveimmän minkä löysin. Vyötärönnauha olisi kyllä saanut olla mielestäni leveämpi, mutta aika kävi vähiin, eikä tilaamaan enää ehtinyt. Oli siis tyydyttävä siihen mitä Jätti-Rätistä löytyi. Ruusuke pantaan on tehty samasta pitsistä.

Tein mekkoon elämäni ensimmäisen piilovetoketjun. Jouduin purkamaan ensimmäisen pois, sillä se jäi vähän turhan lyhyeksi, eikä mekko mennyt mukavasti päälle. Toisella kertaa vetoketju piiloutui ihan täydellisesti, olen tyytyväinen lopputulokseen. Jouduin laittamaan vetoketjun muutaman sentin helman puolelle, se vaati pientä kikkailua, sillä yläosa on vuoritettu ja alaosa ei. En tiedä olisiko siihen ollut jokin loogisempikin ompelujärjestys, minulla ainakin aivot nyrjähtivät neulatessa helmaa ja yläosaa toisiinsa ja vetoketjua väliin. Helma piti ommella ensin kiinni vain vuorin puolelle, pari senttiä vetoketjureunasta eteenpäin, jotta yläosan sai vielä käännettyäkin. Pieni yläosa ja melkein kaksi metriä leveä helma olivat paikotellen aika lailla solmussa, ja on suoranainen ihme, että vetoketju, helma ja yläosa olivat kaikki oikeilla kohdillaan. Vetoketjun ompelunn jälkeen helma tikattiin päällisen ja vuorin väliin ihan vain päällipuolelta, jotta kääntöaukkoa ei tarvittu. Tikki jäi piiloon vyötärönauhan alle.

Jos nyt tekisin uudelleen tuon kohdan, ompelisin helman koko matkalta vuoriin OP:t vastakkain, jolloin päällitikkauksessa pitäisi huolehtia vaan päällikappaleen osumisesta kohdalleen. Nyt tikkaus piti tehdä kahteen kertaan, kun vuori ei tullutkaan mukaan joka kohdasta.

Synttärimekko 1-vuotiaalle (ja äidille)

No niistä 1-vuotissynttäreistä on jo hetki aikaa, mutta mekkojen kuvaus otti oman aikansa. Ja vielä blogiin saaminen toisen samanmoisen. :D Huhtikuun alussa siis juhlittiin yksivuotiasta Liljaa, ja tein meille molemmille juhliin mekot. Liljan mekko oli todellinen murheenkryyni, sitä tehdessä tuli ensikosketukseni tyllin, enkä tiedä uskallanko enää koskaan koittaa uudelleen. Jostain syystä tylli oli jo ennen ompelua aika mössöä ja takertuvaa, mutta ajattelin sen kuuluvan asiaan. Valmiissa hameessa helma kiertyi ylöspäin, tylli takertui itseensä ja oli tosiaankin mössöä. Juhlat juhlittiin kamalan tyllin voimin, mutta 1-vuotiskuvaan purin tyllin pois ja jätin pelkän trikoohelman. Vieläkin harmittaa, kun mekko ei vastannutkaan odotuksia – vaikkei siinä nyt tuollaisenaan mitään erityistä vikaakaan ole.

Kankaiden valinta lähti oikeastaan liikkeelle kengistä, ostin Liljalle aiemmin H&M:lta tuollaiset puuterin värisen tossut, sillä Lilja ei vielä kävellyt montaakaan askelta juhlissaan, enkä siksi halunnut varsinaisia kenkiä hänelle laittaa. Kävelemättömyyden vuoksi en myöskään halunnut tehdä hänelle ”oikeaa” juhlamekkoa joustamattomasta kankaasta, sillä kontatessa helma olisi ollut tiellä. Näiden ehtojen mukaan tein mekon Noshin trikoista, mustaa ja puuteriroosaa yksivärisenä ja puuteriroosaa Kuisketta. Kaava on Brindille & Twigin #82. Kyseessä on siis mekkobody, jotta takapuoli pysyi piilossa. :) Pidensin hieman helmaa ja lisäsin frillat kädenteille.

Olalla olevat KAM-nepit ovat myöskin hieman häiritsevät, olisin halunnut huomaamattomammat nepit. Mutta kun kerran laitat KAMin, ei sitä niin vain enää pois otetakkaan. Siihen oli siis tyytyminen. Mekon helmassa on rullapäärme, samoin kuin frillojen reunassa. Bodyosan kanttaus sujui kerrankin kivuttomasti, kantti kulki omalla paikallaan kauniisti, vaikka alaosassa on jos jonkinmoista kaarretta ja kiemuraa. Rusettipannan ohjetta olen soveltanut hieman Kakarat-blogista.

Omaan mekkooni taas olen enemmän kuin tyytyväinen. Kangas on Tyyne-Esterin Marokko-trikoo, viime Kankaiden Yön löytö. Ensin ihastuin kankaaseen täysin ja tilasin pari metriä, sitten kankaan saavuttua mietin että APUA en mä osaa pukeutua tämmöiseen kuosiin. Sitten tein siitä tämän Ruskamekon ja ihastuin täysin. Tämä on ihan ehdottomasti yksi mun lempparivaatteista nyt. Helmassa on rullapäärme, hihoissa ja pääntiellä on resorikanttaus, joka on käännetty nurjalle siten, että resori pilkottaa oikealle puolelle ihan hiukan vaan. Tämä on Ruskamekon imetysluukullinen versio, luukku piiloutuu kuosiin todella huomaamattomaksi. Ruskamekko on malliltaan ihana, omasta mielestäni yläosasta tyköistuva ja helmasta levenevä mekko sopii omalle vartalotyypilleni kivasti. Näitä pitäisi ehdottomasti tehdä enemmänkin. :)

#vaatevallankumous

Postaus tulee jälleen vähän jäljessä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ;) Vaatevallankumouksen kunniaksi ompelin Liljalle joitain vaatteita kierrätyskankaista, pidentääkseni näiden vaatteiden käyttöikää uutena vaatteena Ai mikäkö on vaatevallankumous?

24. huhtikuuta tulee kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa. 1 133 ihmistä kuoli ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. Siksi joka vuosi tehdasrakennuksen romahduksen vuosipäivän yhteydessä vietetään Vaatevallankumousta. Kevään 2017 Vaatevallankumous tehdään 24.-30. huhtikuuta – tule mukaan!

Vaatevallankumouksessa ihmiset eri puolilla maailma näyttävät, että me haluamme vaateteollisuudelta vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Me kysymme vaatemerkeiltä #whomademyclothes eli kuka minun vaatteeni on tehnyt. Kampanjaan osallistuu kymmeniä tuhansia ihmisiä yli 90 eri maassa.

Fashion Revolution

Ompeluharrastuksen myötä näistä asioista on tullut minulle tärkeitä ja pyrin välttelemään asti halpaketjujen vaatteita. Vaatevallankumousviikolla näin Facebookissa haasteen kierrätysompelusta, ja siitä intoutuneena syntyivät nämä kesävaatteet Liljalle. Niin onnekkaasti on jo käynyt, että näitä on päässyt pari kertaa käyttämäänkin. Toivottavasti niitä päiviä tulisi vielä lisää rutkasti. :)

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi pikkusiskon vanha paita, harmi, etten huomannut ottaa ennen-jälkeen-kuvia. Kaava on uusimmasta Ottobresta 3/17, mallian 4&5 yhdistelmä. Mallit ovat pääasiassa sama kaava, pienin muunnoksin. Taskun kiinnitykseen käytin SaVan oppeja, silitin liimanauhalla ensin taitteet, ja sitten uudella nauhalla taskun vielä paikoilleen. Tikkaus oli tämän jälkeen jo ihan lasten leikkiä. Pääntielle laitoin jämäpätkän pitsikuminauhaa, vähän liian löysästi tosin, kun pääntie jäi hieman lörpöttämään. Jostain syystä en saanut mekon väriä oikeaksi kuviin, enkä kyllä oikein osaa kuvailla, minkä värinen tämä sitten oikeasti on. Tumma, vihertävä turkoosi? Jadenvihreä? Jotain sellaista.

Seuraavana myöskin siskon vanha paita, jota olen jo pitkään hillonnut kierrätysompelua varten. Kaava löyty Ottobresta 3/16, malli 12. Hapsut sopivat sulkaprinttiin täydellisesti. Hihojen reunan saumuroin ja käänsin ulospäin pari kertaa, sitten vielä ompelin parilla pistolla taitteen kiinni. Tästä tuli ihan suosikkipaitani, teen varmasti Liljalle lisää tällä mallilla. Ensimmäisen pesun jälkeen hapsut rullautuivat enemmän ja ovat nyt huomattavasti selkeämmät. Malli levenee reilusti alaspäin, mukavan väljä kesäteeppari siis.

Viimeisenä tuhosin pari äitini paitaa. Kuviollinen kangas on jotakin joustamatonta, pinkki kangas trikoota. Kaava on samasta lehdestä kuin hapsupaita, OB 3/16, malli 3. Takana on pisaran muotoinen halkio, jossa pienet, ommeltavat nepparit kiinnityksenä. Pinkin trikoon jämistä tein vielä settiin sopivan rusettipannan. Setti on söpö kuin mikä, mutten oikeasti kovin käytännöllinen. Panta ei pysy päässä hetkeä kauempaa, ja paitakin päällä ollessaan laskeutuu jotenkin hassusti. :D Toivotaan, että nämäkin silti päätyisivät käyttöön joskus.

Vaatekaappiprojekti: Ruskamekko

Osallistun Savalaisten Vaatekaappiprojektiin -17. Joka kuukausi haasteeseen liittyy tehtävä tai tehtäviä, joiden päämääränä on se unelmien vaatekaappi. Tammikuussa haasteena oli listata oman vaatekaapin puutteita ja ommella yksi. Tarkoitus oli myös kerätä Pinterestiin ideataulua omasta tyylistä. Taulu jäi vähän lyhyeksi, en ole ehtinyt jatkamaan sitä vielä. Mutta se antoi jo hieman ideaa ja pääsin alkuun. Minun tyylini (tai tyylittömyyteni) on ollut pääasiassa farkut ja trikoopaita. Omalta se ei kuitenkaan ole tainnut tuntua, sillä tämä projekti innosti todella. Minulla on esimerkiksi hirveä määrä erilaisia kenkiä, useat korolla, joita en käytä lähes ikinä. En osaa tälläytyä sitä varten, että lähden ruokakauppaan. Muualla käyn harvoin, sillä maalla asuessa hoidan ostokseni suurimmaksi osaksi nettikaupoissa. Pinterest antoi ihanasti ideoita omaan tyyliin, joka on helppo arkityyli ruokakauppaan ja kyläilyyn.

Oman vaatekaappini puute oli mekko. Ja vielä imetys-sellainen. Ja sitten löysin Etsystä Ruskamekon kaavan, jota olen kärkkynyt jo pitkään! (Jos joku muukin on, valitettavasti joudun tuottamaan pettymyksen. En voi suositella kaavan ostamista, sillä tiedostossa on virheitä. Nämä on annettu tiedoksi myyjälle, mutta en tiedä onko hän korjannut niitä.) Kaava tosiaan aiheutti harmaita hiuksia, mutta jonkinlaisen sain siitä kasattua. Mekko taas vastaa odotuksia täysin, olen aivan rakastunut.

Kankaat ostin Jyväskylän Kangaskaupasta, tarkoituksena Martha-tunika (joka muuten sekin on aivan ihana kaava). Ruskamekko vaati kuitenkin kangasta reilusti, eikä minulla ollut yhtään sopivaa, joten käytin nämä. Yhdistelmästä tuli ihan kiva, vaikka aluksi epäröin. En osaa yhdistellä muuta kuin mustaa ja jotain väriä. Ja kun mekossa on jo harmaata ja väriä, minne se musta pannaan? No vaikka legginsseihin, hyvältä näytti ja kivi vierähti sydämeltä. Ja tähän toki punaiset villasukat, hyvältä näyttää. ;)

Kanttasin imetysluukun ja kaula-aukon FOE:lla, laiskana olen tykästynyt siihen todella. Jälki on siistiä ja ompelu helppoa. Sopiva venytys on kyllä välillä haastavaa, imetysluukun reunaankin FOEta olisi saanut venyttää vähän reilummin. No, harjoitus tekee mestarin. Tarkoitukseni oli ottaa kuvia myös hieman yksityiskohtaisemmin, mutta kun moneen päivään en ole muistanut tai ehtinyt, päätin nyt julkaista tämän ilman tasokuvia. Valitettavasti minun, ja siten myös teidänkin, on ajanpuutteen vuoksi tyytyminen hieman huonompiin kuviin postauksissa. Yritän parantaa tapani.

Vaatekaappiprojektista (#vkp2017) intoutuneena tilasin Kankaiden yöstä jokusen metrin kangasta itseäni varten, lähitulevaisuudessa varmasti näette niitä täällä. :) Kangaspinkkaa vilautan Instagramissa kunhan viimeinenkin paketti saapuu.

Juhlatamineet äidille ja tyttärelle

Viime viikonloppuna kävimme pyörähtämässä yksissä ylioppilasjuhlissa, johon perheen naisväki kaipasi jotain päällepantavaa. Liljalle ostin mekon jo aiemmin, mutta mekon päälle piti saada vielä jotain lämmittävää (onneksi, täällä päin ainakin oli aivan jäätävän kylmää). Itse taas olin vailla mekkoa. Yritin kyllä nettikaupoista katsella imetysmekkoja, mutta niiden hinta sai perääntymään nopeasti ja päätinkin tehdä mekon itse.

juhlakuva
Tein Liljalle tossutkin, mutta niistä tuli liian isot – niinpä hän sai juhlia villasukissa. :D

kukkamekko1Mekko oli nopea hurautus jo aiemmin tutusta kaavasta, nimittäin Megan Nielsenin Amberista, joka on samalla raskaus- ja imetysvaate. Ilmeisesti minä olen vain aika tavalla mallia lyhyempi, sillä polvipituiseen mekkoon piti ottaa kymmenen senttiä pituutta pois ja tehdä seitsemän sentin taite… 😄 No, siitä kymmenen sentin suirusta voi sitten tehdä vaikka hiuspannan itselle tai Liljalle. Tai molemmille. Tätä kukallista kangasta minulla oli jemmassa 70cm, ostin sitä jokin aika sitten Jätti-Rätistä alennuksesta. Alunperinkään hinta ei ollut kuin 7€/m ja trikoo on kuitenkin ihan jämäkän tuntuista. Pesussa kangas meni kyllä hiukan kieroksi, ehkä se selittää edullisuuden.

Tuosta 70cm pätkästäni sain leikattua yläosan kankaat ja jäi vielä ylikin. Mekko-osa ei siihen kuitenkaan mahtunut, joten annoin miehelle kankaanpalan mukaan ja pyysin tuomaan 90cm lisää. Mies kävi kangaskaupassa ja tälläkin pätkällä oli hintaa huimat 4,5€! Koko mekon kankaat eivät olleet siis kymppiäkään! Harvoin itse tehdyistä vaatteista ja asusteista voi oikeasti näin sanoa, mutta nyt voi – itte tein ja säästin! 😄 Jätti-Rättiin pitäisi kyllä itsekin nyt lähteä katselemaan, jos löytyisi lisää ihania alennuskankaita, harmi vain, että sinne on niin pitkä matka, että pitää ihan lähtemällä lähteä.

kukkamekko2

Keltainen kangas on omista kätköistäni ja tekee mielestäni mekkoon sen viimeisen silauksen. Jos imetysosan kangas olisi ollut kukallista, mekko olisi varmasti näyttänyt liian sotkuiselta. Nyt se näyttää vain kesäiseltä. Trikoosta tehtynä mekko toimii kivasti myös arkikäytössä olematta liian fiini.


liltsunbolero4

Liljalle virkkasin boleron, vai onko tämä sitten hihatin, kun on suorasta kappaleesta tehty? Tai melkein suorasta, aloitin numeron 3,5 koukulla ja tasasin väliajoin vaihdoin puoli numeroa isompaan, 4,5mm koukkuun asti. Boleron – olkoon se nyt sellainen – olisi voinut tehdä myös yhdestä kappaleesta hihasta hihaan, mutta minä halusin kuviot samoin päin, ja virkkasin kaksi kappaletta hihasta selkään. Keskelle selkää tuli samanlainen sauma kuin molemmissa hihoissakin. Hihansuissa ja vartalo-osan reunassa on 2o2n joustinneuletta, joka teki bolerosta viimeistellymmän oloisen.

Etsin ensin Ravelrystä ohjeita vähän juhlavampaan neuletakkiin tai boleroon, mutta mieleistä ei löytynyt. Yhden tein jo puoliväliin asti, kunnes purin sen ja aloitin tämän. Bolero on ihan hatusta heitetty, ensin hihoihin joustinneuletta, sitten kivan virkkausmallin hakuun. Sellainen löytyi Dropsin arkistosta (on muuten näppärä apuri!) pienen etsiskelyn jälkeen. Virkkailin samaa mallikertaa aina selkään asti, jonka jälkeen toinen hiha samalla tavalla. Molempien hihakappaleiden ympäri virkkasin kiinteitä silmukoita saumojen ompelua helpottamaan. Selkäsauman ompelun jälkeen sovitin vaatetta Liljalle ja merkkasin hihasauman mitan. Sitten vielä silmukoiden poimintaa ja joustinneuletta vartalo-osaan. Todella simppeli tehdä, tuli ihan vastustamaton halu tehdä vastaava itsellekin! 😄

liltsunbolero3

Lankaostoksilla pongasin Novitan uutta kampanjalankaa, Cotton Lineä, jossa on 70% puuvillaa ja 30% pellavaa. Se suorastaan huusi päästä tähän, joten pakkohan sitä oli ostaa. Tykästyin lankaan muutenkin, ensin se tuntui hieman karhealta (ehkä vauvalankojen käsittelyn seurausta…), mutta pehmeni nopeasti mukavaksi. Tätä olisi kiva saada valikoimaan ihan pysyvästikin! Kampanjalankojen hamstraaminen on aina niin vaikeaa, kun ei tiedä käyttötarkoitusta vielä. Sitä saattaa ostaa liikaa, tai aivan liian vähän. 😉


Kukkamekko

Kaava Megan Nielsen / Amber.
Koko M.
Kangas Jätti-Rätin kukkatrikoo. Keltainen kangas omasta varastosta.

Bolero

Lankatyö numero 12 vuonna 2016.
Lankana Novita Cotton Linen.
⇒ Ohje omasta päästä.
Projekti Ravelryssa.