Avainsana: Lapselle

Yöpukuja tarpeeseen

Nykyään tuntuu olevan aikaa vain todellisille tarveompeluille, eikä ollenkaan mitään söpöstelyvaatteita. No, kivahan näitäkin on onneksi tehdä. Liljan vanhat yöpuvut alkoivat käymään todella pieniksi, joten piti lopulta ottaa härkää sarvista ja tehdä uusia. Tosin nämä valmistuivat jo aikoja sitten, mutta täällähän ollaan jo totuttu siihen, että postaan näistä aina kuukausitolkulla myöhemmin. ;)

Vasemman puolinen on ensimmäinen testiversio, kaava on Ottobre 4/16. Tuttuun tapaan niska-haara-mitta oli Liljalle liian lyhyt, mutta yllätyksekseni hihatkin kaipasivat hiukan lisämittaa. Yleensä raajat ovat ihan liian pitkät ja selkämitta liian lyhyt. Lahkeissa pituutta sitten rittääkin. Seuraavat haalarit tein siis hiukan pidemmillä hihoilla ja pudotin haaraa reilusti alaspäin. Ehkä vähän liikaakin, nyt nämä ovat jo hiukan haaremihousut, mutta ei se yöllä haittaa. Ensimmäisessä versiossa nepparilista on toisessa raglansaumassa, mutta seuraaviin tein nepit molempiin eturaglansaumoihin, jotta on väljempi pukea.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Lilja nukkuu unipussissa, ja olen ajoittain murehtinut pussista ulos jääviä käsiä, kun uudessa kodissamme on nyt talvella ollut välillä hiukan vilpoista. Tein näihin siis hihat paksummasta kankaasta, ruskearaidallinen on joustofroteeta, vaaleanpunainen nukattu college (talvitrikoo?) Eurokankaasta ja raidallinen joustocollegea jostakin joskus hankittuna. Kuosikankaat ovat kaikki Käpysen possupussista. Huomasin tämän yhteneväisyyden itseasiassa vasta jälkeenpäin, eikä ollut lainkaan suunniteltu juttu.

Merinovillaiset asusteet Liljalle

Eräs ikuisuusprojektilta tuntunut on vihdoin valmistunut ja pääsee nyt tänne blogiinkin. Instan puolella nämä ovatkin vilahtaneet heti valmistuttuaan. Nimittäin neulesetti Liljalle. Hanskat valmistuivat jo jokin aika sitten, mutta pipo tuntui viipyvän puikoilla. Olen nyt lasketun ajan lähestyessä yrittänyt tehdä roikkumaan jääneitä hommia valmiiksi, joten lopulta se pipokin putosi puikoilta valmiina. Kaipaisin siihen vielä tekoturkistupsua, mutta jää nähtäväksi saanko aikaiseksi sellaista hankittua. Ilman tupsua tosin menee huppu kivammin päähän.

Lankana näissä on Drops Merino Extra Fine, nämä merinolangat ovat ihanan pehmeitä ja lämpimiä. Pipon ohje on myöskin Dropsilta, Lille Lisa pienennettynä yhden koon. Pipoa tehdessä meinasi jo lanka käydä vähiin ja jouduin kaventamaan aika reilusti lopussa, mutta onneksi lanka ei loppunut kesken. Lapasia tehdessä  nappasin valepalmikon pipon ohjeesta ja muuten neuloin ihan peruslapasen välillä sovittaen. Peukalo jäi vähän jämptiksi, mutta onneksi käsi ei taida kasvaa niin kauheaa vauhtia etteikö hanskat nyt lopputalvea menisi. Olisi ihana tehdä vielä settiin sopiva kauluri, mutta vielä en ainakaan siihen ole ryhtynyt, kun muutakin puuhaa tuntuu olevan riittämiin.

Nämä ovat vähän sellaisiksi paremmiksi ”kauppa-asusteiksi” tarkoitetut, mutta lapasia on kyllä käytetty viluloisella tytöllä muutenkin kuorihanskojen alla. Merinovilla on vaan niin ykkösmateriaali. <3 Harmi vain, että kuorihanskat ja ahkera käyttö ovat jo nyt tehneet lapasista hiukan nukkaiset, kuten kuvista näkeekin. Tosin eipä kai ikinä käytön jäljiltä voi välttyä. :)

Testasin nyt kuvien laittoa näin, ettei tarvitse klikkailla mitään isommaksi. Katselu taitaa olla mukavampaa näin, mutta asettelu kaipaa vähän viilausta. Hölmön näköistä, kun kuvia tulee loppuun pitkä litania. Tosin tärkeämpää on, että kuvia on helppo katsella.

 

 

 

Pehmeä paketti Liljalle

Vielä vähän palaillaan jouluun. Kuten viime postauksessa jo kirjoitin, luulin jo julkaisseeni nämä, mutta enpäs ollutkaan. Liljalle tein jouluksi yhden pehmeän paketin, joka piti sisällään hänelle itselleen joulumekon sekä nukelle haalarin samasta kankaasta. Liljan mekko on jo aiemmin tutulla Brindille & Twigin kaavalla tehty raglanmekko, taskullisena versiona. Tai taskut eivät ole oikeat, minäkin tehdessä ihan yllätyin, että ”Ai, nämä olivatkin valetaskut!” Periaatteessahan nuo on ihan helppo muokata oikeiksi taskuiksikin jos tahtoo.

Baby Bornin haalarin kaavan nappasin Luomalla-blogista. Meillä nukellakin on kestovaippa, joten tein tähän tuttuja muutoksia; pidensin hieman niska-haara mittaa ja tein haarakiilan isommaksi. Tähän tein myös haarakiilan resorista, jotta joustoa riittää. Voisi vauvanvaatteissa olla muutenkin ihan näppärä juttu. Kiireessä tätä tein, joten kämmejäkin tuli. Unohdin huolitella vetoketjualavaran reunan ja saumuroin sen jälkikäteen vain niin pitkälle kuin pääsin. Unohdin myös vetoketjureunoista saumanvarat. Hupun tein vaan muistini mukaan ja sovittaessa huomasin, että pieleen meni. Reunoissa pitikin olla resori, ja huppu oli ihan liian pieni, eikä vetoketju mennyt kunnolla kiinni asti. Purin hupun pois kokonaan ja laitoin tilalle kauluksen resorista.

Kangas on joustofroteeta, jonka bongasin Kangashamstereiden Hulinoista edullisesti. Tämän kanssa aloin selättämään kangasennakkoluulojani, sillä en ole oikein joustofroteeta pitänyt vaatekankaana. Tämä johtuu varmaan siitä, kun olen niin paljon kestovaippoja tehnyt, joten olen joustofroteeta pitänyt enemmän vaippakankaana. Itselleni en osaa oikein vieläkään ajatella vaatteita joustiksesta, mutta lastenvaatteissa tämä on oikeastaan ihan kiva. Vaipoissa on tullut huomattua, että kangas kestää jatkuvia pesuja korkeissa lämpötiloissa ja näyttää silti hyvältä, joten miksi ihmeessä se ei olisi juuri sopiva lastenvaatteisiin? Talven kylmyydessä lämpöisempääkin kuin perus trikoo. :)

Ollaan taas kovaa vauhtia koitettu remontoida ja valmistautua vauvan tuloon, laskettuun aikaan on enää kuukausi. Remontointi on nykyään aika iso osa arkea, ja käsityötä sekin, joten olen miettinyt, että voisin siitäkin välillä kirjoitella. Pääpaino toki on tarkoitus pitää edelleen näissä tekstiilitöissä, mutta joskus täällä sitten saattaa näkyä remonttijuttuja ja -kuviakin hiukan.

Pikasurautus jouluun

Joulu on vihdoin ohi, ja arki alkaa rullaamaan. Joulupäivänä olimme kutsuneet vieraita, eikä Liljalla ollut siistiä päällepantavaa, Jouluiset ompelukset jo vähän tökkivät, joten nappasin nopeasti ennen päiväunia pari edes suunnilleen toisiinsa sopivaa kangasta ja hurautin unien aikaan ne asuksi. Legginssit ja mekko valmistuivat hetkessä, kun molempiin tarvitsi vain pääasiassa saumuria. Oman osansa hoitivat hienosti päivitetyt koneet, jotka vihdoinkin toimivat niin kuin pitääkin. Vanhojen koneiden kanssa puolet ajasta olisi mennyt säätämiseen ja ihmettelyyn.

Kuvissa vaatteet ovat jo olleet käytössä ja ryppyjä ja tahrojakin löytyy, mutta nappasin silti kuvat nopeasti kun tilaisuus koitti. Mekon sienikankaan ostin jokin aika sitten Kangashamstereista, mustavalkoisena se on helppo yhdistellä eri alaosiin. Mekon kaava on uusi suosikkini Brindille & Twigiltä, raglanmekko #31. Kaavassa on myös valetaskut, mutta kiireessä jätin ne tästä pois. Ilman taskuja ompelukonetta ei tarvita ollenkaan, koko mekon saa koottua nopeasti saumurilla.

Housut ovat vanhalla hyväksi havaitulla Ottobren kaavalla, Baggy 01/17-lehdestä. Lahkeet ovat pituudesta 92, muuten housut ovat 86. Kangas on Eurokankaan jotakin talvitrikoon tapaista, sisäpinta on siis nukattu ja vaikuttaa aivan ihanan pehmeältä ja lämpimältä. Lilja kaipaisi vielä lisääkin yksivärisiä alaosia, jostain syystä minä vaan hamstraan kuosikankaita, enkä yksivärisiä ollenkaan.

Brindille & Twigin koot eivät mene Eurooppalaisen kokotaulukon mukaan, vaan tämäkin mekko on kokoa 90. Siitä syystä minulla ei ole ikinä oikeita kokolappuja näihin vaatteisiin. Ostin aiemmin tänä vuonna Lidlistä leimasimen, jota ompeluporukoissa suositeltiin. Muste käy kankaallekin, ja säilyy hyvänä pesusta toiseen. Leimasin koon trikootilkulle, jonka ompelin niskaan. Lappu nähtävästi jäi vähän vinksin vonksin, mutta eipä se sisäpuolella haittaa.

 

Vielä muutama paita

Vihdoin eilen uskalsin ajatella, että Liljan vaatekaappi ei näytä enää ihan täysin katastrofilta. Näyttäisi siltä että tytöllä alkaisi vihdoin olemaan jotain oikean kokoista päällepantavaakin. Tämä vuodenaika tosin ei ole käsityöbloggaajan ystävä, kuvia joutuu muokkaamaan aika rankasti, jotta niistä näkyisi jotain, joka taas vaikuttaa laatuun vielä rankemmin. Vielä kun valokuvaamiseen käytettävä aika on melko rajallista, joten räpsyt saavat nyt olla mitä ovat.

Aivan ihanasti kuvissa näkyy vähäisen luonnonvalon sekä hehkulampun valon kohtaaminen. Heppakangas on löytö Eurokankaan palalaarista, trikoota, mutta uskoisin seassa olevan jotain muutakin, hiukan liukkaan tuntuman vuoksi. Pääntien kanttaukseen käytin Mumintalon ohjetta, jota testasin aiemmin myös omaan paitaani. Sekä ulkonäköön että ompeluun saa kivasti vaihtelua erilaisella kantttauksella. Yleensä suosin kädenteillä myös resorikanttausta, jotta hiukan liian pitkät hihat eivät roiku inhottavasti, mutta tässä tapauksessa resoria oli enää niin lyhyt suiru, ettei se olisi riittänyt. Jouduin siis tyytymään kaksoisneulalla huolitteluun.

Pesukarhukankaan ostin kangaskirppikseltä, enkä kuollaksenikaan muista alkuperäistä myyjää. Tämä on tehty Ottobren peruspaitakaavalla, kuten viime postauksenkin paidat. Näitä peruspaitoja on loppujen lopuksi aika kiva huristella, ei tarvitse turhia kikkailla. Tämä paita jäi myös yhdeksi viimeisimmistä, jota tehdessä jouduin taistelemaan Singerini kanssa. Viime viiikolla näet kotiutin uuden Pfaff Passport 2.0-ompelukoneen. Heppapaidan hurautin uudella koneella, ja ai että miten mukavaa olikaan kun kaikki toimii. Samalla kun tutustuimme toisiimme, testasin myös uutta bodykaavaa.

Bodyn kaava on Brindille & Twigin Black Friday-tarjouksella ostettu, samalla ostin Liljalle mekkokaavan. Olen niin tykästynyt näihin yksittäisiin kaavoihin, että peruutin juuri viimeisenkin kaavalehden tilauksen. Yksittäisiä kaavoja tulee ostettua harkitummin, mutta niissä on monesti erilaisia variaatioita ja useampia kokoja. Kaavalehdistä taas harvoin muistan mitä mikäkin sisältää ja etsiminen on työlästä. Tämän kyseisen bodyn tein koossa 44, jotta Liljan Baby Born saa siitä itselleen bodyn. Vähän reiluksi se jäi vieläkin, mutta ei se kauheasti tunnu käyttäjää häiritsevän. Nukelle tein bodyn siksi, ettei uutta konetta testaillessa tulevat mahdolliset pikkuvirheet jää kiusaamaan itseäni. Kietaisubodya en ole koskaan aiemmin uskaltanut koittaa, mutta tämä oli melkein kivampi tehdä kuin tavallinen body, kun sai kantinkääntäjällä huristella ympäriinsä. Seuraavat teenkin kokoa isompana odottelemaan käyttäjäänsä syntyväksi. :)