Avainsana: Lahjaidea

Äitienpäivälahjat

Leikkausta edeltäneessä tohinassa jopa äitienpäivälahjat ovat jääneet esittelemättä… 😇 äitini pyysi jo aiemmin, että hän saisi äitienpäivälahjaksi oman jättisydämen, vielä kotona asuva siskonikin kun sai oman, ja sydän kuulemma on oikein hyvä niskatyyny. :) No tottahan äidin toivetta piti kunnioittaa, ja tehdä hänelle tyyny. Tähänkin muokkailin ohjetta hieman, ja tällä kertaa olin myös aika tyytyväinen ohjeeseen ja sydämen kaariin! Muuten tyyny on tehty samalla tyylillä kuin entisetkin, viisinkertaisella seiskaveikalla ja numeron 10 puikoilla.

Lisäksi vein tietysti kortit äidille, kahdelle mummulle sekä vielä isomummullekin. Jokainen sai vielä lisäksi itse kasvattamani chilin. Korttiaskartelun suhteen meinasi tulla hieman kiire, joten tein nopeat ja yksinkertaiset teekuppikortit. Kuppikuvion etsin netistä, tulostin ja muokkasin hieman. Paperit kaivoin omista arkistoistani, joten kaikki materiaalit olivat nopeasti kasassa. Pikaisen leikkaa-liimaa-askartelutuokion jälkeen ujutin kuppeihin vielä teepussit, jonka jälkeen kortit olivatkin jo valmiit. Chilit istutin ruukkuihin, ja liimasin niihin pienet nimilaput muistutukseksi.

Äitienpäiväkortti

Kaiken kaikkiaan äitienpäivälahjani olivat melko helppoja ja yksinkertaisia, mutta kaikki saajat vaikuttivat ainakin tyytyväisiltä. Ja kyllähän minä heidän chilejään hoivasin jo pitkään ennen äitienpäivää. 😉

Rasiat pienille lahjoille

Tiesittekö, että Handimania pitää sisällään toinen toistaan ihanampia ideoita? Tässä postauksessa perehdymme lahjarasiaan, mutta kannattaa ehdottomasti kurkata muitakin ideoita.

Lahjarasiaan ei tarvita oikeastaan mitään erikoista, vaan kaiken materiaalin luulisi löytyvän ihan joka kodista. Minä olen pakannut näihin koruja, miehelle kaulakorun ja pikkusiskolle korvakorut. Kovin isoa lahjaa rasiaan ei siis tosiaan mahdu, mutta pienille muistamisille ihana rasia.

Piirtelyn jälkeen kävin viivat vielä läpi sukkapuikon avulla, jolloin ne oli helppo taittaa malliinsa. Handimaniasta löytyi myös ihanan rusetin ohje, joka toteutui paistinlastan avulla. ;-) Apuviivojen vuoksi rasia jää sisäpuolelta rumaksi, joten myös pyyhekumi kannattaa varata lähistölle, jos viivat häiritsevät yhtä paljon kuin minua..

Jos sopivaa nauhaa ei löydy rusettia varten, rasian päälle voi soveltaa mitä tahansa, kuten vaikka pienen lankatupsun, tai napin. Jälkimmäiseen rasiaan liimasin ensin alle ison napin, ja päälle vielä kimaltelevan pikkunapin. Jotenkin se perinteinen lahjarusetti tuntuu välillä kovin tylsältä. Kuvissa näkyy myös synttärikortti, johon askartelin nopeasti viirin paperilla ja 3D-tarroilla.

Tässäpä siis tämänkertaiset nopeat ideat, seuraavaksi palailen luultavasti vasta äitienpäivän jälkeen, neulottua – ja ehkä vähän virkattuakin – luvassa. :-)

Jättisydän part. 2

inkansydan4

Huhhuh, taas on kulunut liian pitkä aika viime kirjoituksesta. Eipä sen puoleen, että mitään olisi erityisemmin valmistunutkaan. Toinen tekemäni jättisydän on kuitenkin valmistunut, ja matkannut uuteen kotiinsakin jo viime kuun puolella. Tästä kyseisestä yksilöstä tuli nimittäin pikkusiskoni syntymäpäivälahja. Jälleen lankana viisinkertainen 7 veljestä ja numeron 10 puikot. Hassua, kuinka paljon langan väri voikaan muuttaa neuletta. Ensimmäinen jättisydän oli tumma, väritykseltään jotenkin traaginen, ja silti kaunis. Tämä seuraava taas on ihan eri maata, raikas, keväinen ja iloinen.

inkansydan2

Kuviin en saanut millään tallennettua oikaa väriä, kirkas vihreä näkyy aina jollakin tapaa väärin, eikä lainkaan niin kirkkaana kuin pitäisi. Kirkkaan vihreän lisäksi sydämessä on keltaista, kevään vihreää ja valkoista. Tälläkin kerralla neuloin sydämen ensin oikealta puolelta, ja tulin siihen tulokseen, että kauniimpi se on nurja puoli ulospäin. Värit yhdistyvät toisiinsa huomattavan paljon paremmin nurjalla puolella. Harmi, etten kummassakaan sydämessä huomannut ottaa kuvaa oikealta puolelta.

inkansydan1

Näin isoon sydämeen ei kirjassani ollut ohjetta, joten suurensin alaosaa vain niin pitkälle kuin hyvältä tuntui, ja sovelsin sitten sydämen kaaret. Viime sydämestä kirjoitin kyllä ohjeen muistiin, mutta en ollut siihen täysin tyytyväinen, ja kaventelin tässä sydämessä eri tavalla. Täysin tyytyväinen en kyllä ole tähänkään, joten ehkä ensi kerralla?

Sydäntilauksia on sadellut muutamia, äitini haluaa yhden, yksi serkulle ja yhden voisin tehdä itsellenikin.. Saa nähdä koska se oma sydän mahtaa valmistua. ;) Tosin olen alkanut jo vakavissani miettimään, että teen itselleni uudet villasukat, niitä kun alkaa olemaan niin onneton määrä. Tekemistä riittäisi siis ihan tarpeeksi, aikaa vaan ei millään. Viime aikoina olen muutenkin juurtunut vain pariin ikuisuusprojektiin ja pieniin, yhden illan askarteluihin. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, ja tosissaan tehdä neuleita valmiiksi, että pääsisi seuraavien pariin taas.

Jättisydän part. 2
➾ Työ numero 6 vuonna 2015
➾ Lankana Novita 7 veljestä
➾ Lankaa kului n. 450g

inkansydan3

Suuuuuuuuuuuuuuuri sydän

Neulottu sydän
Vuoden ensimmäinen valmistunut neule. Ja aivan ihana sellainen.

Ihana serkkuni täytti juuri yhdeksän, ja vein hänelle syntymäpäivälahjaksi neulotun sydäntyynyn. Ja vaikka itse sanonkin, siitä tuli aika hieno.

Tyynyn alaosan tein Sydämellisiä lahjoja neuloen-kirjan perusohjeen mukaan, mutta koska silmukoita oli jonkin verran enemmän kuin ohjeessa, yläosan joutui soveltamaan. Lopuksi vielä vahingossa huomasin, että tyyny on huomattavan paljon ihanampi nurinpäin, joten kiepautin sen ympäri ennen täyttämistä.

Neulottu sydänAlunperin sydämestä ei pitänyt tulla ihan noin iso, mutta jokin suuruudenhulluuskohtaus taisi iskeä. Ja sitten huomasinkin, etten meinaa millään saada sitä ajoissa valmiiksi, ja jouduin tekemään sitä lähtöä edeltävänä iltana yötä myöten. Mutta kaiken sen vaivan arvoista oli nähdä serkkuni (ja monen muun) ilme, kun annoin tyynyn hänelle. Pienikokoiselle yhdeksänvuotiaalle sydän on lähes koko keskivartalon korkuinen, ja sitä soviteltiin jos johonkin sohvan nurkkaan, jossa on hyvä köllötellä.

Täytin sydämen vanulla, mutta jätin sen kuitenkin hieman lötköksi, jotta se muotoutuu pään alle mukavasti. Tosin tämä sydän taipuu moneksi, lahjansaaja puki sen jo pipoon ja lapasiin, ja niin sydämestä tulikin pingviini.

Neulottu sydänNeuloin sydämen viisinkertaisella (!) 7 veljeksellä ja numeron 10 puikoilla. Tuntui kuin olisi neulonut jotakin köyttä, eivätkä ranteeni ole vieläkään toipuneet tuosta. Mutta yhtään pienempiä puikkoja ei olisi voinut ottaa, muuten neulos olisi jäänyt liian väljäksi, ja vanu olisi tursuillut ties minne.

Värit oli helppo päättää, teen tälle samaiselle tytölle neuletta, ja siihen hänen väritoivomuksensa olivat mustaa, pinkkiä, ja liloja tähtiä. Musta ja pinkki päätyivät neuleeseen, tähtiä en valitettavasti voinut toteuttaa, joten sydämeen valikoin mustaa, pinkkiä, vaaleanpunaista ja lilaa. Ja nurjasta neuleesta värit pääsevät kauniisti oikeuksiinsa.

Kaikenkaikkiaan sydän painoi vanuineen 766g, ja lankaa meni 493g.

Uudet kengät!

Sydän matkasi siis lauantaina Keravalle, ja minä viimeistelin sitä vielä perjantai-lauantaiyönä kello yksi. Sattuneesta syystä en sitä ehtinyt kuvaamaan. Onneksi ihana hovikuvaajapikkusiskoni lähti myös mukaan. Ei muuta kuin auto seis matkan varrelle ja kuvaamaan. Etsittiin me sentään hieman syrjäisempi paikka, jossa ei mennyt ohi kun pari autoa. Syrjässä on mukavampi kuvata, ja helpompi hassutella ja esitellä vaikkapa ihan uusia kenkiä.

 

Lankavarasto, 8182g
Ostettu 550g / Kulutettu 493g
Lankaa tällä hetkellä 8239g

Joululahjaesittelyssä parilapanen

Jouluna yhdestä pehmeästä paketista paljastui parilapanen Novitan ohjeen mukaan. Lapanen valmistui nopeasti ja helposti. Tekeminen oli ehkä jopa tylsää, eihän tuollaisessa ole muuta kuin joustinneule, sileä neule ja kavennukset. Päällipuolen sydämet olivat myös helppo tehdä, vaikeinta oli tehdä tarpeeksi pitkä nyöri.. :-D
Parilapanen
Tupsut aiheuttivatkin sitten enemmän ongelmia. Halusin laittaa nyörin päihin sydäntupsut, ja tilasinkin sydäntupsukehikon. Vielä tähän päivään mennessä en ole saanut aikaiseksi sydämen näköistä tupsua. Yksi hatarasti sydäntä muistuttava syntyi varmaankin vahingossa. Koko joulukuun aina koitin silloin tällöin, että joko onnistuisi, katsoin jopa Youtubesta opetusvideon, mutta ei. Aatonaattona sitten menetin toivoni ja tein pienet, pyöreät tupsut, ja kiinnitin ne nyöriin.
Parilapanen
Jouluaattona parilapanen aiheutti hieman hymähtelyjä, toivottavasti hyvässä mielessä. :-)