Avainsana: Lahjaidea

Pikaompelusta aivojumppaa

Tarkoitus oli ihan pikaisesti vain hurautttaa pipo ja tuubihuivi. Tiesin toki, että tuubihuvin ompelu ei ole lainkaan niin helppoa kuin luulisi ja kaukaa viisaana kysyinkin Saumanvarasta jo etukäteen ohjeet. Ja silti ompelin huivin väärin. Huristelin tyytyväisenä menemään, käänsin huivin ja huomasin, että minulla on kauniisti päällinen ja vuori kiinni toisissaan, renkaana eikä putkena. Pipoakin jouduin hieman purkamaan, kun en ollut tyyytyväinen muotoon.

Pipon kaava on Kodin kuvalehdestä. Malli on ehkä vähän reilu, itse ottaisin seuraavalla kerralla pienemmän koon. Tein pipoon vielä ison tupsun harmaasta Novitan Heijastus-langasta. Tämähän ei korvaa heijastinta tietenkään, mutta tuo hieman lisänäkvyyttä. Tuubihuivikin muotoutui lopulta sellaiseksi kuin piti, ompelin alkuun väärän sauman. Puoli metriä saumuriommelta purettavana, ei kiva. Kankaat ostin Nappinjasta, kun loppuvuodesta pääsin vihdoin piipahtamaan. Vuorikangas on diagonaaliraita-trikoota sekä pipossa että huivissa. Päällinen on joustocollegea, jonka nimeä en nyt enää muista. :)

Nämä matkasivat serkulleni 11-vuotislahjaksi, joten mukaan lähti tietysti kortti. Kortti on ostettu viime keväänä(?) Turun Käsityömessuilta Virkkuukoukkusen kojusta. Kotti on siis alunperin ollut täysin valkoinen, kuvan saa väritelllä mieleisekseen.

Hampaita pukkaa

Esimmäiset ompelemani kuolaliinat tein kaksinkertaisesta trikoosta. Virhe. Trikoo päällä ja alla, imutehoa ei ole juurikaan. En olisi ikinä arvannut, että kuolaa tulee oikeasti ihan solkenaan. Seuraavat liinat tein siis joustofroteesta. Nyt tulee ilmeisesti seuraava satsi hampaita, kun kuolaa valuu taas ihan norona. Ostin aiemmin Facebookin Kangashamstereista tilkkuja juuri näitä liinoja ajatellen ja nyt huristelin söpöt kuosit liinoiksi.

Materiaaleina näissä on joustofroteeta ja velouria. Imuteho on hyvä, lappua ei tarvitse vaihtaa ihan joka välissä. Päälli- ja alakappale ovat erilaiset, päällipuoli on hieman isompi ja siihen tulee kaksi taitosta. Päällinen asettuu siis hieman ryppyyn ja on näinollen hieman enemmän huivimainen ja kauniimman näköinen. Käytännöllisyydestä tulee kyllä vähän miinusta, sillä pesun jälkeen näitä saa oikoa aina. Silti tein tämänkin satsin samalla kaavalla, vaikka ensin ajattelinkin tekeväni sellaisia, jossa molemmat puolet ovat samanlaisia. Näin lapusta saisi käytettyä kumpaakin puolta fiiliksen mukaan. :)

Kaava on täältä. Nämä on juuri sellaisia ihania aivot narikkaan-ompeluksia. Leikkelee vaan tilkkuja mielin määrin, surauttaa saumurilla yhteen ja neppari kiinni – valmista. Ja nämä ovat vielä söpöjä ja käytännöllisiäkin. :)

Uusi vuosi – uudet kujeet

Iloista uutta vuotta 2017! ❤

Tein paljon uuden vuoden lupauksia, aloitin lähes uuden elämän. No, en ihan, mutta otin itseäni niskasta kiinni. Aloitimme vihdoinkin unikoulun tyttären kanssa, aloitin myös joululahjaksi saamani mindfulness-kurssin. Ja nyt on aika elvyttää blogi. Osasyy on siinä, että tästä domanista joutuu tietystikin maksamaan. Uuden laskun kilahdettua sähköpostiin, oli aika päättää, häviääkö Käsityöelämää bittiavaruuteen, vai kulutanko vähiä varojani edelleen ja alan taas kirjoittamaan. Valitsin kirjoittamisen. Blogi on ollu tauolla nyt kolmisen kuukautta, mutta olen toki miettinyt sitä. ”Tästä voisin blogata. Kirjoittaisinko tästä?” Mutta aina kirjoittaminen vain jäi. Nyt lupaan, että vuonna 2017, Käsityöelämää saa taas sisältöä. Ei ehkä viikoittain, mutta mahdollisimman usein.

Tännä vuonna tein joululahjojakin kovin vähän. Sen sijaan tein lähes konkurssin kaikkien ostamieni lahjojen vuoksi. Ensi vuonna pitää kyllä taas panostaa itse tehtyyn! Neuloin kuitenkin kahdet villasukat ja niiden esittely on oikea tapa aloittaa tämä blogivuosi. Sukulaiseni pyysi jo keväällä minua neulomaan emojisukat. Teetee myi käsityöpaketteja, joissa oli lankaa ja ohje sukkiin. Tilasinkin silloin kaksi pakettia, mutten ehtinyt tekemään. Ennen joulua sain kuningasidea, että teenpä hänelle ja miehelleen nyt vihdoinkin sukat! Tuttuun tapaan, kuten joitakin lahjoja viimeistellään vielä lähes aattoaamuna, minäkin kirjoin emojeita vielä samana päivänä, kun sukat matkasivat ensin mieheni mukana Raumalle, ja sieltä tuttavan mukana Keravalle omistajilleen. Mutta sain sukat valmiiksi!

 

Lankana on Teetee Pallas. Mustat sukat on neulottu numeron 3 puikoilla ja siniset puoli numeroa isommilla. Silmukkamäärä on molemmissa sama, isommilla puikoilla tuli riittävä kokoero. Kirjominen oli yllättävän vaikeaa, ensin piti tietysti päättää kirjottavat hymiöt, sitten vielä osata tehdä niistä järkevän näköiset. Kyselin Instagramissakin apua, ovatko hymiöt tarpeeksi hyviä. Huoli kuitenkin kaikkosi heti jouluna, kun sain sukkien onnellisilta omistajilta kiitosviestin. He olivat siis erittäin tyytyväisiä lahjaansa, ja se onkin suurin ilo minulle. 

Tähän väliin esitän vielä pahoitteluni, että Käsityöelämää palasi näin luokattoman huonoilla kuvilla, tiedättehän te huonon valon ja kiireessä räpsityt kuvat. ? Vuosikatsauskin jää nyt tällä kertaa väliin, sillä loppuvuoden töitä on niin paljon ikuistamatta. Tämän vuoden vuosikatsaus pitäisi kuitenkin sisällään jotain tällaista: Lilja, ommeltu vaippa, Lilja, ommeltu body ja housut, neulotut vauvan sukat jne jne. Vuosi on siis ollut pullollaan Liljaa ja hänelle tehtyjä juttuja. Tämä vuosi taas pitää sisällään FB:n Saumanvara-ryhmän vaatekaappihaasteen. Yksi kangas on jo tulossa unelmien vaatekaappiani varten. Ensi kertaan! ?

Päärynäpäivä

Ompeluaikaa on nykyään niin rajallisesti, että se on käytettävä tehokkaasti hyödyksi. Saman väriset siis samalla kertaa, ettei lankojen vaihtoon tuhraannu liikaa aikaa. Myöskin kerralla kaikki saumuroitava, sitten siirtyminen ompelukoneelle, tarvittaessa toisto. ? Tilasin joskus Majapuulta valmispalan ihanaa päärynätrikoota, jolle ei ole ollut vielä käyttöä. Aiemmin ompelemani kapalopussi on jo ajat sitten jäänyt Liljalle lyhyeksi, joten tartuin vihdoin itseäni niskasta ja päätin tehdä toisen. Sopivaa sisäkangasta tähän ei tietenkään löytyny, joten sitä oli lähdettävä hakemaan paikallisesta kangaskaupasta. Pihiyttäni otin vielä liian jämptin pätkän, joka kutistui pesussa liikaa. Onneksi sauma sisäpuolella ei näy minnekkään.

kapalo2

Tällä kertaa olin myös viisaampi, ja lisäsin tarroihin pituutta. Myös pussiin itseensä lisäsin varmaan 20cm, jotta sopii sitten vähän kauemmin. Harvoin Lilja nukkuu enää kapaloituna, mutta jatkuvassa käytössä tämä on, nimittäin kädet pussin ulkopuolella. Ei tarvitse yöllä huomata, että toisen on jalat kuin jääkalikat, kun peitto on potkittu pois aikaa sitten.

Lähdin hakemaan ihan vaan mustaa trikoota sisäpuolelle, mutta hinnan vuoksi päädyinkin vihreäpallolliseen trikooseen. Onneksi, sillä se sopii päärynäkankaan kanssa hienosti. Onneksi myös satuin kangaskaupassa vilkaisemaan tarranauhoja, sillä minulta löytyi vain valkoista kotoa. Musta sopii tähän paljon paremmin. Pussin sai hurauttaa kasaan ihan vanhasta muistista ilman kummempia kommervenkkejä, sitten vaan välittömästi kovaan käyttöön.

Päärynäkangas kun oli lattialle levitettynä, testasin bodyn kaavaa samalla. Ostin kaavan mammacandoit.comista, samasta paikasta olen ostanut myös kestovaippakaavan. Niitäkin olen jonkin verran ommellut, blogissa en vaan ole muistanut esitellä. Ehkä vielä joskus. :)

Muokkasin kaavaa heti alkuun sen verran, että lisäsin alaosaan koko matkalle kantin, siten sain haaraosaa hieman pidemmäksi. Kestovaipat vaativat monesti niin paljon tilaa, että bodyn ollessa muuten hyvä, pituus on loppunut kesken jo aikoja sitten. Itse tekemiini bodyihin aion siis lisätä haaraan pituutta, jotta sopivat  kauemmin. Valmisbodyjä varten minulla on työpöydällä odottamassa jatkopalaprojekti, johon olen ehtinyt paneutumaan peräti sen verran, että leikkasin trikoosta kolme suorakulmaista palaa. Ehkä huomenna sitten?

body2

Tein kanttaukset ensimmäistä kertaa tällä tyylillä, että resori taitetaan kahtia ja saumuroidaan suoraan kiinni. Ihan kiva tuostakin tuli, ja oli tosiaan aika nopsa tehdä. Hiukan kieroon kanttaukseni tosin menevät paikoitellen, mutta rehellisesti voin sanoa, että kuva vääristää, eivät ne noin kierot ole. Neppien paikka oli vaikea määrittää, kun kanttaukseen piti silittää tukikangas jo ennen kiinnittämistä. Ihmettelyä ja laskeskelua se vaati, mutta osuivat lopulta kohdilleen. Tästäkin nepit ovat jo varmaan kaikki kertaalleen irronneet, mutta olen niitä sitten kiinnitellyt takaisin kovemmin. Ei enää ikinä kiinalaisia neppipihtejä, suosiolla ostan Prymit. Saisikos niihin kuitenkin neppejä edullisemmin Ebaysta? ?

pannat

Jämäsuiruista leikkasin vielä muutaman solmupannan Liljalle. Päärynäpanta tuntui hiukan liian jämptiltä jo, joten tein kaavasta pidemmän ja kapeamman kukkaversion. Siihen pitäisi vielä ommella jotain sopivaa vaatettakin. Kun vaan ehtisi. :)


Kapalopussi

Kaava Make:
Lisätty pituutta jalkaosaan sekä tarroihin.
Kangas trikoota.

Body

Kaava Mammacandoit
Koko 62-68
Lisätty alareunaan kanttaus.

Kapalopussi vastasyntyneelle

Huh, melkoista opettelua viime viikot ovat olleet. Luonnollisesti blogi on jäänyt hieman taka-alalle, eikä käsitöitäkään ole ehtinyt tekemään ihan vanhaan mallin. Nyt vielä mieskin palasi töihin ja samaan syssyyn peltotöihin, joten sekin vähä, mitä arkea ehdittiin oppimaan kolmessa viikossa, heitti täysin häränpyllyä. :) Viime aikojen käsityöt ovat painottuneet edelleen ompeluun, tosin neule kulkee mukana hoitolaukussa ja neulonkin nykyään pääasiassa autossa. Ompelutkin ovat painottuneet lähinnä kestovaippoihin, ensin lisäimuja ja sensellaisia, nyt pitäisi kauhealla hädällä saada tehtyä isompia vaippoja, kun neiti kasvaa niin hurjaa vauhtia, että NB-koko alkaa olemaan auttamattomasti liian pieni. Vaippoja tulee esittelyyn myöhemmin, kunhan saan niitä valmiiksi. Tällä kertaa aiheena on kuitenkin kapalopussi vauvalle.

kapalo3
Valitettavasti kuvissa on hieman häiritsevästi tuo suttu kasvojen päällä. Toki haluaisin esitellä koko maailmalle, että katsokaa kaunista lastani, mutta toistaiseksi hänen kasvonsa saavat pysyä poissa netistä. :)

Vauva alkoi suunnilleen kaksiviikkoisena olemaan itkuisempi etenkin iltaisin. Lisäksi hän on kova huitomaan ja vehtaamaan, joka tuntui lisäävän hänen levottomuuttaan selvästi. Neuvolasta ehdotettiin kapaloa, joka olikin varsin toimiva ratkaisu. Laiskuuttani halusin kuitenkin tällaisen ”valmispussin”, johon löytyikin helposti ohje Googlettamalla. Kapalo oli todella helppo tehdä, molemmista kankaista kaksi palaa, yhdistys ja tarrat – ja se siitä. Muutamia asioita tekisin kyllä toisin (niistä lisää alempana), mutta tämäkin versio on varsin toimiva.

kapalo1

Kangasvalintani ei mennyt ihan nappiin, sillä tarrat ottavat kiinni sisäpuolen joustofroteeseen. Nämä kaksi kangasta vain taisivat olla lähes ainoat toisiinsa mätsäävät kankaat, joten ne oli otettava. Ylläolevassa kuvassa kapalo on käynyt kerran pesussa ja ollut yhden yön käytössä. Ja näyttää jo noin räjähtäneeltä! Onneksi räjähdys oli kertaluontoinen ja kapalo näyttää edelleen samalta, vaikka onkin joka yö käytössä. Pussin saa kivasti myös alemmas siten, että kädet jäävät vapaaksi. Meidän vauva, Lilja siis, kun tykkää kovasti nukkua mahdollisimman leveästi kädet pään päälle heitettynä. :)

kapalo4

Kaava löytyy tosiaan nopealla Googletuksella täältä, ja on ohjeineen täysin ilmainen. Seuraavaan pussiin tekisin tosin pieniä muutoksia – tarrojen pehmeät puolet saisivat olla pidemmät, että säätövaraa olisi enemmän. Meillä ainakin tarrat pitää kiristää osittain toistensa yli, että pussi pysyy päällä. Lisäksi saattaisin tehdä jalkapussista hieman pidemmän. Lilja on nyt 55cm pitkä, ja ollessaan kokonaan kapaloituna, pussukka tuntuu jo hieman lyhyeltä. Vastaavasti jättäisin sooloilematta, enkä tekisi mitään reunatikkauksia, se ei ole kovin kaunis. :) Jotenkin ajattelin, että pussukka pysyy paremmin muodossaan siten. Kaarevat reunat saivat aikaan sen, että tikkauksen ulkoreuna kiertyy rumasti, kuten kuvastakin näkyy. Kankaiksi valitsisin jotain, johon tarra ei tartu. Kesäksi tietysti riittävä olisi esimerkiksi kaksi trikookangasta, talveksi sitten hieman paksumpaa fleeceä tai vastaavaa.

kapalo2
PS. Tämä on ihan mahtava lahja vaikkapa vauvakutsuille. :)

Kapalopussi

» Ompelutyö numero 14 vuonna 2016.
» Kaava Make:
» Päällinen yksissarvistrikoota ja sisäpuoli joustofroteeta.