Avainsana: Kierrätys

#vaatevallankumous

Postaus tulee jälleen vähän jäljessä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ;) Vaatevallankumouksen kunniaksi ompelin Liljalle joitain vaatteita kierrätyskankaista, pidentääkseni näiden vaatteiden käyttöikää uutena vaatteena Ai mikäkö on vaatevallankumous?

24. huhtikuuta tulee kuluneeksi tasan neljä vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa. 1 133 ihmistä kuoli ja yli 2 000 ihmistä loukkaantui. Siksi joka vuosi tehdasrakennuksen romahduksen vuosipäivän yhteydessä vietetään Vaatevallankumousta. Kevään 2017 Vaatevallankumous tehdään 24.-30. huhtikuuta – tule mukaan!

Vaatevallankumouksessa ihmiset eri puolilla maailma näyttävät, että me haluamme vaateteollisuudelta vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Me kysymme vaatemerkeiltä #whomademyclothes eli kuka minun vaatteeni on tehnyt. Kampanjaan osallistuu kymmeniä tuhansia ihmisiä yli 90 eri maassa.

Fashion Revolution

Ompeluharrastuksen myötä näistä asioista on tullut minulle tärkeitä ja pyrin välttelemään asti halpaketjujen vaatteita. Vaatevallankumousviikolla näin Facebookissa haasteen kierrätysompelusta, ja siitä intoutuneena syntyivät nämä kesävaatteet Liljalle. Niin onnekkaasti on jo käynyt, että näitä on päässyt pari kertaa käyttämäänkin. Toivottavasti niitä päiviä tulisi vielä lisää rutkasti. :)

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi pikkusiskon vanha paita, harmi, etten huomannut ottaa ennen-jälkeen-kuvia. Kaava on uusimmasta Ottobresta 3/17, mallian 4&5 yhdistelmä. Mallit ovat pääasiassa sama kaava, pienin muunnoksin. Taskun kiinnitykseen käytin SaVan oppeja, silitin liimanauhalla ensin taitteet, ja sitten uudella nauhalla taskun vielä paikoilleen. Tikkaus oli tämän jälkeen jo ihan lasten leikkiä. Pääntielle laitoin jämäpätkän pitsikuminauhaa, vähän liian löysästi tosin, kun pääntie jäi hieman lörpöttämään. Jostain syystä en saanut mekon väriä oikeaksi kuviin, enkä kyllä oikein osaa kuvailla, minkä värinen tämä sitten oikeasti on. Tumma, vihertävä turkoosi? Jadenvihreä? Jotain sellaista.

Seuraavana myöskin siskon vanha paita, jota olen jo pitkään hillonnut kierrätysompelua varten. Kaava löyty Ottobresta 3/16, malli 12. Hapsut sopivat sulkaprinttiin täydellisesti. Hihojen reunan saumuroin ja käänsin ulospäin pari kertaa, sitten vielä ompelin parilla pistolla taitteen kiinni. Tästä tuli ihan suosikkipaitani, teen varmasti Liljalle lisää tällä mallilla. Ensimmäisen pesun jälkeen hapsut rullautuivat enemmän ja ovat nyt huomattavasti selkeämmät. Malli levenee reilusti alaspäin, mukavan väljä kesäteeppari siis.

Viimeisenä tuhosin pari äitini paitaa. Kuviollinen kangas on jotakin joustamatonta, pinkki kangas trikoota. Kaava on samasta lehdestä kuin hapsupaita, OB 3/16, malli 3. Takana on pisaran muotoinen halkio, jossa pienet, ommeltavat nepparit kiinnityksenä. Pinkin trikoon jämistä tein vielä settiin sopivan rusettipannan. Setti on söpö kuin mikä, mutten oikeasti kovin käytännöllinen. Panta ei pysy päässä hetkeä kauempaa, ja paitakin päällä ollessaan laskeutuu jotenkin hassusti. :D Toivotaan, että nämäkin silti päätyisivät käyttöön joskus.

Fleecetakki ja vähän asiaakin

Minun on pitänyt jo useampaan kertaan kirjoittaa blogin kuvista. Käsityöblogissa suuri rooli on kuvilla, jolloin ne vievät myös paljon aikaa. Ainakin minulla. Valitettavasti minun on pitänyt viime aikoina tinkiä kuvista ja niiden laadusta. Yritän parhaani, mutta elämä on tällä hetkellä niin hektistä, että kuvaamiseen ja muokkaamiseen ei enää riitä aika. Niinpä bloggaan ja muokkaan kuvat nykyään puhelimella, useimmiten samalla odottelen Liljan nukahtamista. ? Toivon siis teiltä lukijoilta ymmärrystä, jossain on vaan mentävä matalamman aidan yli.

Ja sitten asiaan! Viime viikolla vietettiin Vaatevallankumousta, jonka merkeissä haastoin itseni ompelemaan vanhasta uutta. Tein jokusen kesävaatteen Liljalle, jotka ajattelin esitellä ensi postauksessa. Tämä fleecetakki ansaitsi mielestäni kokonaan oman postauksensa, sen verran tyytyväinen olen. ☺️

Alunperin tämä siis oli minun oma fleecetakkini, jossa oli liian lyhyet hihat. Sain juuri ja juuri leikeltyä siitä pusakan Liljalle, asettelu vaati jo pientä kikkailuakin. Taskuja en suunnitellut, mutta alkuperäiset taskut olivat jättäneet kankaaseen pysyvän jäljen, ja niitä ratkoessani sain molempiin etukappaleisiin reiät… Niinpä laitoin taskutkin. Hupun etureunan taitteen jouduin ratkomaan, jotta sain uuden hupun leikattua. Jännä, ettei S-M hupparista meinaa saada 86cm hupparia millään. ?

Alavarat ja hupun sisäpuolen leikkasin Noshin trikoon jämästä, puuterin värinen trikoo luo mielestäni kivan ”tyylikkään” vaikutelman. Aluksi aioin kantata etukappaleiden ja hupun reunan, mutta jostain syystä muutinkin mieleni. Ja onneksi muutin, pusero on kivampi näin. Päätin testata netistä löytämääni vinkkiä huppusauman piilotuksenkin, jälki on paljon viimeistellympi näin. Ongelmiakin ilmeni, sillä nauhan taitetta ommellessani huomasin, että hupun toinen reuna olikin jäänyt pois saumasta. Ei auttanut kuin purkaa, yritin purkaa tietysti mahdollisimman vähän, ja jouduin korjaamaan saman kohdan toiseenkin kertaan.

Kaava on Ottobresta 3/16, alunperin kyseessä oli trikoohuppari. Tein Liljalle nyt koon isomman kuin normaalisti, jotta takki menisi vielä syksylläkin. Lisäksi en jaksanut miettiä fleecen tarvitsemia lisäväljyyksiä, vaan oikaisin hiukan tällä tavoin. Nyt tämä toimii ihan takkina, kun alle mahtuu vaatetta ja pituutta on kivasti, syksymmällä tämä toimii sitten kivasti hupparina varmaankin. Fleece materiaalina imee kaikki koirankarvat, kuten kuvista näkee, eikä tosiaan muutenkaan ole ympäristöystävällinen vaihtoehto. Punnitsin ommellessani tätä, onko parempi kierrättää fleece vai heittää pois? Vieläkään en tiedä vastausta, mutta päätin kierrättää. Fleeceä en kuitenkaan aio ostaa ompeluihini enää.

ps. Lisäsin uuden avainsanan postauksiin! Jos Ottobren kaavoista ommellut kiinnostavat, ne löytyvät tästä eteenpäin oman avainsanansa alta.