Avainsana: Huivi

Pientä neulottuakin

Kaiken ompelun keskellä olen hieman neulonutkin. Minulla on kyllä jatkuvasti jokin neule kesken, käsin neulominen on vaan sen verran hitaampaa, että töitä ei kovin usein valmistu. :) Nyt kuitenkin valmistui, ihan ajallaan ja tarpeeseen!

Lilja on kasvanut jo niin isoksi, että peukalottomat vauvatumput alkavat olla historiaa. Niinpä neuloin hänelle ihan oikeat, peukalolliset lapaset. Neuloin lapaset Novitan ohjeita soveltaen, mutta purkuun ne menivät. Ihmettelin jo neuloessani, kun kärkikavennukset aloitettiin niin pian, jo 3cm peukaloaukon jälkeen! No eiväthän ne käteen sopineet. Purin melkein resoriin asti ja neuloin peukalon alemmas, sekä jatkoin kämmenosaa jokusen sentin pidemmäksi.

Lankaa jäi reilusti, joten päätin neuloa vielä kaulaliinan. Ohjeen etsin Googlesta, malli on lapsille hyvä avaimenreikäkaulaliina. Tähänkin sovelsin ohjetta hiukan, neuloin ensin ”avaimenreiän” kaikilla silmukoilla joustinneuleena jonka jälkeen poimin joustimen alusta saman verran silmukoita ja neuloin jälleen joustinneuletta. Molemmat osat neuloin oikein yhteen, ja jatkoin ainaoikeinneuleena. Ymmärsikö joku? ? Toiseen päähän neuloin vain joustinneuleen, ilman mitään reikiä. Liina valmistui helposti ja nopeasti, vaikka ainaoikein-osuus alkoikin jo vähän tökkimään.

Lankana näissä on Adriafil Knitcol, pehmeää merinovillaa. Erikoista oli se, että neuloessani kahdelta kerältä, toinen piti aloittaa sisältä ja toinen ulkoa! Ehdin purkamaan keriä pitkän matkaa, ennen kuin tajusin, että raidat kulkevat toisessa kerässä väärässä järjestyksessä. Muuten raidat ovat kyllä mahtavan tasaiset tässä langassa, värit vaihtuvat juuri samoissa kohdissa.

Pikaompelusta aivojumppaa

Tarkoitus oli ihan pikaisesti vain hurautttaa pipo ja tuubihuivi. Tiesin toki, että tuubihuvin ompelu ei ole lainkaan niin helppoa kuin luulisi ja kaukaa viisaana kysyinkin Saumanvarasta jo etukäteen ohjeet. Ja silti ompelin huivin väärin. Huristelin tyytyväisenä menemään, käänsin huivin ja huomasin, että minulla on kauniisti päällinen ja vuori kiinni toisissaan, renkaana eikä putkena. Pipoakin jouduin hieman purkamaan, kun en ollut tyyytyväinen muotoon.

Pipon kaava on Kodin kuvalehdestä. Malli on ehkä vähän reilu, itse ottaisin seuraavalla kerralla pienemmän koon. Tein pipoon vielä ison tupsun harmaasta Novitan Heijastus-langasta. Tämähän ei korvaa heijastinta tietenkään, mutta tuo hieman lisänäkvyyttä. Tuubihuivikin muotoutui lopulta sellaiseksi kuin piti, ompelin alkuun väärän sauman. Puoli metriä saumuriommelta purettavana, ei kiva. Kankaat ostin Nappinjasta, kun loppuvuodesta pääsin vihdoin piipahtamaan. Vuorikangas on diagonaaliraita-trikoota sekä pipossa että huivissa. Päällinen on joustocollegea, jonka nimeä en nyt enää muista. :)

Nämä matkasivat serkulleni 11-vuotislahjaksi, joten mukaan lähti tietysti kortti. Kortti on ostettu viime keväänä(?) Turun Käsityömessuilta Virkkuukoukkusen kojusta. Kotti on siis alunperin ollut täysin valkoinen, kuvan saa väritelllä mieleisekseen.

Hampaita pukkaa

Esimmäiset ompelemani kuolaliinat tein kaksinkertaisesta trikoosta. Virhe. Trikoo päällä ja alla, imutehoa ei ole juurikaan. En olisi ikinä arvannut, että kuolaa tulee oikeasti ihan solkenaan. Seuraavat liinat tein siis joustofroteesta. Nyt tulee ilmeisesti seuraava satsi hampaita, kun kuolaa valuu taas ihan norona. Ostin aiemmin Facebookin Kangashamstereista tilkkuja juuri näitä liinoja ajatellen ja nyt huristelin söpöt kuosit liinoiksi.

Materiaaleina näissä on joustofroteeta ja velouria. Imuteho on hyvä, lappua ei tarvitse vaihtaa ihan joka välissä. Päälli- ja alakappale ovat erilaiset, päällipuoli on hieman isompi ja siihen tulee kaksi taitosta. Päällinen asettuu siis hieman ryppyyn ja on näinollen hieman enemmän huivimainen ja kauniimman näköinen. Käytännöllisyydestä tulee kyllä vähän miinusta, sillä pesun jälkeen näitä saa oikoa aina. Silti tein tämänkin satsin samalla kaavalla, vaikka ensin ajattelinkin tekeväni sellaisia, jossa molemmat puolet ovat samanlaisia. Näin lapusta saisi käytettyä kumpaakin puolta fiiliksen mukaan. :)

Kaava on täältä. Nämä on juuri sellaisia ihania aivot narikkaan-ompeluksia. Leikkelee vaan tilkkuja mielin määrin, surauttaa saumurilla yhteen ja neppari kiinni – valmista. Ja nämä ovat vielä söpöjä ja käytännöllisiäkin. :)

Pitsihuivi Rosesta

mammanhuivi1

Viime vuodelta on vielä muutama työ esittelemättä, mutta otetaanpa silti tähän väliin hieman uutta tuotantoa. Heti joulun jälkeen aloitin tekemään pitsihuivia Novita Rosesta ja sain kuin sainkin sen ajallaan valmiiksi – nimittäin miehen mamman 80-vuotisjuhliin.

mammanhuivi4

Juhlat juhlittiin tänään ja huivin viimeistelin eilen – tiukille meni siis. Huivi on Novitan Syksy 2015-lehdestä ja alunperin tarkoitettu Huurre-langasta tehtäväksi. Rosea olen kuitenkin hamstrannut alennuksesta (7 kerää / 5€!!) joten otin sen käyttöön. Muuten en ohjetta alkanut muokkailemaan, joten huivista tuli hieman odotettua isompi. Sen vuoksi jätin alkuperäisessä ohjeessa tehdyn reunuksen pois, ja siltikin huivi on melko iso.

mammannhuivi3

Huivi aloitettiin yläreunasta lähes kolmella sadalla silmukalla, joten kerroksen neulominen tosiaankin kesti. Aluksi tuntuikin, että huivi ei edisty minnekkään ja yhden mallikerran neulominen vie monta päivää. Ahkerasti kuitenkin neuloin ja neuloin, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ollut, ja lopulta kerroksetkin lyhenivät ja nopeutuivat, ja mallikerratkin alkoivat vihdoin toistua. Siltikin kerroksia tuntui olevan aina vain liikaa jäljellä. Jotkut tekevät aina vain toinen toistaan ihanampia huiveja henkäyksen ohuesta langasta – miten he sen tekevät? ?

No, huivi valmistui siis joka tapauksessa, ja saan olla ylpeä itsestäni. Omasta mielestäni ainakin huivista tuli niin kiva, että olisin sen mieluusti pitänyt itsellänikin. ? Kevään aikana teen kyllä itsellenikin huivin!

mammanhuivi2

Pitsihuivi

➾ Työt numero 1 vuonna 2016.
➾ Lankana Novita Rose viininpunainen
➾ Ohje Novitaknitsissä
➾ Projekti Ravelryssa

Kädet puikkoina

huivi1

Viimeisen viikon olen yrittänyt tehdä valmiiksi kahta vaivalloista työtä, mutta lopulta kirjoneule tursusi jo korvistakin, ja päätin ottaa pienen välityön. Välityön piti olla helppo, nopea ja piristävä. Tiedättehän sen tunteen, kun saa jotain valmiiksi? Sen jälkeen keskeneräisiä töitä jaksaa tehdä taas ihan eri fiiliksellä. Päädyin siis neulomaan huivin, puikkoina omat käteni. Näitä huiveja on silloin tällöin näkynyt blogeissa, ja minun on pitänyt koittaa tätä jo kauan, mutten ole vaan saanut aikaiseksi, kun ei ole ollut sopivaa lankaakaan. Edelleen lankaa oli rajallinen valikoima, ja muutamaan otteeseen jouduin purkamaan koko huivin, kun lanka ei meinannut riittää. Silmukkamäärää pienentämällä sain kuitenkin huivin tehtyä siten, että se yltää kaulan ympäri kaksi kertaa.

Langan valinta tuotti ongelmia, sillä riittävän paksua lankaa ei meinannut löytyä varastostani, eikä ainakaan riittävää määrää. Lopulta päädyin käyttämään laatikossa pyörineet frillalangat, joista en ole vielä tähänkään mennessä tehnyt mitään. Sellaisenaan lanka oli turhan ohutta, mutta kolminkertaisena oikein hyvää. Ohje löytyi Handimaniasta, vaikka ennenkin neuloneena sitä ei liiemmin tarvittu. Ohjeesta lähinnä tarkistin, että huivi neulotaan ihan tavalliseen tapaan.

Huivista jäi ihan hyvä fiilis, jos lanka olisi riittänyt, olisin tehnyt siitä paaaaaaaljon muhkeamman, nyt siitä jäi vähän liian ohut omaan makuuni. Käsillä neulottu huivi on siinä mielessä hyvä, että se sopii hyvin myös ihan ensimmäistä kertaa neuloville, ja yksinkertaisesta, nopeasta, mutta myös isohkosta työstä saattaa syntyä kipinä myös muuhun neulomiseen. Plussana myös se, etten ole ikinä ennen saanut tuhottua 300 grammaa lankaa noin lyhyessä ajassa! :D

huivi5

Käsillä neulottu huivi
Työ numero 3 vuonna 2015
Lankana Katia Ondas
Lankaa kului n. 300g
Ohje Handimaniassa