Pipoja ja pussukoita

Olen tässä kevään aikana ommellut muutamia pienempiä juttuja, jotka yhdistelin nyt samaan postaukseen. Ensin tein hetken mielijohteesta itselleni pinkin tähtipipon. Ajatus lähti Facebookista, jossa oli juttua paperin läpi applikoinnista. Halusin koittaa sitä, ja koska minulla oli vain yksi trikoopipo, se oli hyvä valinta harjoituskappaleeksi. Tekniikka oli helppo ja hauska, joten halusin tehdä enemmänkin pipoja.

pipot4Keskimmäinen pipo on heppahullulle pikkusiskolleni 14-vuotislahjaksi. Yksisarvinen on ommeltu alikeompeluna päällikerroksen ja vuorin väliin, joten sitä ei näy sisäpuolelta. Paljon muuta sitten näkyykin, nimittäin kaksi saumurin saumaa päälaella, kun jouduin purkamaan ja muokkaamaan pipon mallia jälkikäteen. Lopputulokseen en ole vieläkään täysin tyytyväinen, pipo jäi hiukan laatikkomaiseksi.

Kissapipo on myöskin applikoitu paperin läpi ja leikattu sitten ylimääräinen kangas pois. Tämäkin on samalla laatikkopääkaavalla tehty, onneksi kangas on hieman lötkömpää, joten pipo istuu päähän paremmin kuin heppapipo. Tähtipipoon piirsin kaavan vanhasta pipostani, seuraaviin pipoihin muokkasin kaavaa hiukan. Seuraavaan pipoon koitan Suuri Käsityö-lehden pipokaavaa. Ei ikinä uskoisi, kuinka vaikeaa hyvän pipon ompelu on. 😄

pussukka2

Lisäksi olen ommellut muutaman pussukan Handmade Hipun ohjeen mukaan. Taaempi pussukka päätyi sairaalakassiini ja pitää sisällään kaiken pikkusälän hammasharjasta pyöröpuikkoihin. (Eikö pyöröpuikot, lankakerä ja pikkusakset olleetkin ne tärkeimmät mukaan otettavat synnyttämään lähtiessä? 😂) Vetoketju ei valitettavasti onnistunut ihan toivotulla tavalla, mutta tarpeeksi hyvin kuitenkin.

Etualalla taas on jo aiemmin mainitulle siskolle ommeltu pussukka, johon ompelin pari nauhan pätkää ja siksakkasin nimen päälle. Tähän olisin ollut erittäin tyytyväinen, mutta menin ja mokasin heti alkuvaiheessa. Tietenkin huomasin mokani vasta myöhemmin, jolloin pussi oli jo valmis. Kirjoitin näet nimen haihtuvalla merkkaustussilla kankaaseen, mutta se meni hieman vinoon. Ok, kirjoitetaan toiselle puolelle. Siksakataan nimi kankaaseen ja silitetään. Tiedättekö, haihtuva tussi ei haihdu enää silittämisen jälkeen. Lukuisten pesukertojen jälkeen tussi oli suurimmaksi osaksi lähtenyt (näkyy kyllä tarkkaan katsomalla. Katsele sisko-kulta sitä julkisivua vaan!), mutta pussukka ei myöskään ollut enää ihan niin siisti ja jämäkkä kuin valmistuttuaan.

pussukka1Summa summarum. Eivät ompeluni tällä kertaa sujuneet ihan niin kuin piti, mutta opinpahan taaskin jotain. 😉


Pipot ja pussukat

» Ompelutyöt numero 8-12 vuonna 2016.
» Pipokaava oma, pussukan kaava Handmade Hippu.

Vauvalle pesä

Näitä on ollut nyt joka paikassa. Minä olin reilusti aikaani jäljessä, kun huomasin vasta helmikuun Suuri Käsityö-lehdestä tällaisen. Päätin silloin, että teen meidänkin vauvalle pesän. Tässä vaiheessa innostuin ompelemaan enemmänkin ja liityin Facebookissakin muutamaan ompeluryhmään. Siellä näitä unipesiä – babynestejä – oli toinen toistaan hienompia. Omani tein tylsästi täysin SK:n ohjeen mukaan, vaikka ensin ajattelinkin, etten applikoi pupua pohjaan. Mieli kuitekin muuttui senkin suhteen. :)

babynest3

Tähtikuvioinen puuvillakangas on tilattu Kankaita.comista, pupu taas on vanhasta lakanasta. Tämä on ensimmäinen applikointini, eivätkä viivat ole ihan suoria. En anna sen kuitenkaan häiritä, vaan olen oikein tyytyväinen työhöni. Raskausaika on tehnyt minusta paljon suopeamman itseäni kohtaan, en enää yritä olla täydellinen joka asiassa. Ja on kyllä pakko sanoa, että se helpottaa elämää kummasti. 😉

Applikointi suoritettiin liimaharson avulla, joka teki palojen yhdistämisestä melko helppoa, ainakin pupu pysyi paikallaan, vaikka ompeleeni vähän vikuroivatkin. Nauhakujan ompelua pelkäsin hiukan etukäteen, mutta se onnistui loppujen lopuksi aika kivastikin. Vanun tikkaus taas oli ihan oma lukunsa, olisi pitänyt harsia se kunnolla kiinni ennen ompelua. Nyt laitoin vain muutamia nuppineuloja ja ompeleen lopussa ylä- ja alakappaleet heittivät monta senttiä. Purkaminen oli vaikeaa, kun ommel oli uppoutunut vanun sisälle jonnekkin teille tietämättömille, joten purkasin ja ompelin pieniä pätkiä kerrallaan. Työ ei lähtenyt oikenemaan, joten tein päällikappaleeseen muutaman rypyn yläreunaan. Melkein heti sen jälkeen käänsin työn ympäri ja oho, pohjakappaleessa oli taite! Tietenkään ne eivät sitten sopineet yhteen. En purkanut enää uudelleen taitetta enkä ryppyjä, vaan annoin olla, ne ovat kuitenkin melko huomaamattomia.

babynest1

Pesä on ollut valmiina jo tovin, mutta kuten moni muukin työ, se on odotellut vuoroaan blogiin pääsyn suhteen. Olen yrittänyt päivittää monipuolisesti kaikkea, mutta vaikeaa se on, kun valmistuneet työt ovat kategoriaa ompelu ja vauvalle. Nyt tosin minulla on työn alla itselleni paita, sekä kaava valmiina mekkoa varten. Tämän aamun olen tulostanut, teipannut ja piirtänyt kaavaa valmiiksi, sillä mekkoon pitäisi sunnuntaina pukeutua. Raskausviikolla 37 tuo lattialla konttaaminen ja kaavojen piirtäminen on vaan melko vaikeaa ja tuskallistakin, joten ihana äitini leikkasi kankaan minulle tänään, ettei tarvitse enempää kärsiä. ❤ Kaava itsessäänkin on kyllä melkoinen, että nähtäväksi jää, syntyykö siitä ikinä mekkoa.

babynest2


Babynest / unipesä vauvalle

» Ompelutyö numero 7 vuonna 2016.
» Kaava Suuri Käsityö 2/2016 

Ohje palmikkopantaan

panta_medium2

» Ravelryssa!


Vihdoin sain aikaiseksi kirjoittaa ohjeen palmikkopantaan. Kauniita päiviä on jo reilusti, mutta viileää on silti. Juuri oikea aika pannan käytölle siis. 😉 Panta on ihan simppeli, enkä tiedä olisiko se ohjetta edes tarvinnut, mutta onpahan se sitten edes itsellä muistissa. Kuvan alta tosiaan löytyy linkki Ravelryyn, josta ohje on ladattavissa ilmaiseksi PDF-tiedostona.

Mukavia neulomishetkiä! 😊

Mitä tänään?

Käsityöjuttuja. Sohvalla makoilua. Messuilua.

Torstaina luin jostain, että Turussa on Kädentaitomessut viikonloppuna. Hetken mielijohteesta ehdotin äidille, että lähdettäisiinkö katselemaan. Tänään otimme siis suunnan kohti Messukeskusta. Paljon näimme kaikenlaista upeaa ja joitain ihania juttuja tarttui myös mukaan. Alla olevassa kuvassa on taustalla metrin pala ihanaa trikoota, josta en varmaan ikinä raaski tehdä mitään. 😍 Paapon putiikista mukaan tarttui Handmade-nappeja ja jostakin toisaalta (jo unohtamastani kojusta…) Dropsin Baby Merino-lankaa. Näen jo silmissäni vauvan neuletakin vihreä-oranssiraidallisena! ❤ Vielä pois lähtiessä mielessäni kummittelivat Virkkuukoukkusen värityskortit, joten kurvasimme vielä niitä hakemaan ennen lähtöä.

messut1

Teeman mukaisesti olen itsekin kässäillyt. Aktiivisesti työn alla on vauvalle junasukat, joihin ehdin matkalla tehdä kantapäät. Nämä ovat tulossa ajatuksen pehmeästä Baby Merinosta myöskin, se onkin päätynyt yhdeksi suosikkilangoistani. Vähän passiivisemmin työn alla on ikuisuusprojekti turvaistuinpussi, jonka toivoisin saavani valmiiksi ennen vauvan syntymää, mutta kun tuo palmikko vaan yksinkertaisesti tökkiiiiii… Yritys on kova silti. Viimeisenä projektina potkuhousut, joissa pienokaisen on tarkoitus kotiutua. Olen jo neulannut kanttaukset, mutten silti saa aikaiseksi surauttaa pöksyjä loppuun asti. 😂  Lupaan, että hoidan ne valmiiksi viikonlopun aikana!

messut2

Mitäs teille tänään?

Samalla linjalla jatketaan

Hame-vatsa-kuvilla mennään tänäänkin. Tämän meinasin esitellä kyllä vähän myöhemmin, mutta en ole vielä ehtinyt (viitsinyt) ladata tietokoneelle asti kuvia muista töistä. Saati sitten edes kuvata kaikkea. Toivottavasti ette ole jo aivan kyllästyneitä tähän vauva-raskausteemaan, joka blogissa nyt on pinnalla, lupaan palata ruotuun heti, kun saan kaikki suunnittelemani jutut tehtyä. Sairaalakassiinkin ajattelin pakata lankaa ja puikot ihan vaan omia sukkiani varten, pikkuisella toivottavasti siihen mennessä on jo kaikki valmiina.

Viime viikolla kaipailin itselleni edelleen jotain päällepantavaa ja päätin surauttaa pikaisesti ihan vaan perushameen. No, ei se niin pikaisesti sujunut, mutta hame syntyi silti. Harmaa kangas on Noshin farkkucollegea, musta trikoo taas jokin jämäpala Kankaita.comilta. Kaava on pari eri kokoista suorakaidetta omien ympärysmittojeni mukaan. Taskun kaavan piirsin laiskuuttani lautasliinaan, kun en jaksanut hakea parempaakaan paperia. 😁

Hameessa on siis joustavaa kangasta vyötäröllä ja hameosa on rypytetty siihen sopivan mittaiseksi. Rypyttäminen olikin muuten haastava homma, mutta onnistui lopulta Facebookin Saumanvara-ryhmän avustuksella. (Mikä ihana paikka! ❤) Vyötärökaitaleen jouduin kerran purkamaan irti epäonnistuneen rypytyksen vuoksi, mutta omasta mielestäni se oli ihan hyvä saldo. 😁

Hameen muotoutuessa se kaipasi mielestäni vielä jotain jujua, joten päätin opetella taskun tekemisen. Ihan yksinkertaisen päällitaskun vain, mutta kuitenkin. Vaatimattomasti halusin pyöreän taskun, joten etsin suosiolla lisäohjeistusta tekoon. Apu löytyi kirjastosta lainassa olleesta Suuri Käsityö – Vaateompelijan käsikirja-opuksesta. Ensin kanttasin taskunsuun samalla mustalla, jota vyötärökaitalekin on, sitten pyöreä tasku piti rypyttää käänteestä, jotta se asettui kauniisti paikalleen. Apulangalla, nuppineula-armeijalla ja silitysraudalla tämäkin onnistui melko kivuttomasti, vaikka inhottavaa näpräämistä olikin. Neulasin taskut paikoilleen ja surautin reunan rouheasti kahteen kertaan, enkä kovin millintarkasti edes. Mielestäni se sopi tämän hameen tyyliin.

Sitten hame olikin valmis! Oikeastihan tähän meni monta päivää, tein ensin toisen taskun ja parin päivän päästä aloin miettimään, että mites se tulikaan tehtyä. Samoilta ne kuitenkin näyttävät, eli tavoite saavutettu. Plussana vielä se, että olen tosi tyytyväinen hameeseen, eli tavoite saavutettu ja ylitetty siltäkin osin.


Perushame taskuilla

»  Ompelutyö numero 6 vuonna 2016.
» Kaava omasta päästä.