Fleecetakki ja vähän asiaakin

Minun on pitänyt jo useampaan kertaan kirjoittaa blogin kuvista. Käsityöblogissa suuri rooli on kuvilla, jolloin ne vievät myös paljon aikaa. Ainakin minulla. Valitettavasti minun on pitänyt viime aikoina tinkiä kuvista ja niiden laadusta. Yritän parhaani, mutta elämä on tällä hetkellä niin hektistä, että kuvaamiseen ja muokkaamiseen ei enää riitä aika. Niinpä bloggaan ja muokkaan kuvat nykyään puhelimella, useimmiten samalla odottelen Liljan nukahtamista. ? Toivon siis teiltä lukijoilta ymmärrystä, jossain on vaan mentävä matalamman aidan yli.

Ja sitten asiaan! Viime viikolla vietettiin Vaatevallankumousta, jonka merkeissä haastoin itseni ompelemaan vanhasta uutta. Tein jokusen kesävaatteen Liljalle, jotka ajattelin esitellä ensi postauksessa. Tämä fleecetakki ansaitsi mielestäni kokonaan oman postauksensa, sen verran tyytyväinen olen. ☺️

Alunperin tämä siis oli minun oma fleecetakkini, jossa oli liian lyhyet hihat. Sain juuri ja juuri leikeltyä siitä pusakan Liljalle, asettelu vaati jo pientä kikkailuakin. Taskuja en suunnitellut, mutta alkuperäiset taskut olivat jättäneet kankaaseen pysyvän jäljen, ja niitä ratkoessani sain molempiin etukappaleisiin reiät… Niinpä laitoin taskutkin. Hupun etureunan taitteen jouduin ratkomaan, jotta sain uuden hupun leikattua. Jännä, ettei S-M hupparista meinaa saada 86cm hupparia millään. ?

Alavarat ja hupun sisäpuolen leikkasin Noshin trikoon jämästä, puuterin värinen trikoo luo mielestäni kivan ”tyylikkään” vaikutelman. Aluksi aioin kantata etukappaleiden ja hupun reunan, mutta jostain syystä muutinkin mieleni. Ja onneksi muutin, pusero on kivampi näin. Päätin testata netistä löytämääni vinkkiä huppusauman piilotuksenkin, jälki on paljon viimeistellympi näin. Ongelmiakin ilmeni, sillä nauhan taitetta ommellessani huomasin, että hupun toinen reuna olikin jäänyt pois saumasta. Ei auttanut kuin purkaa, yritin purkaa tietysti mahdollisimman vähän, ja jouduin korjaamaan saman kohdan toiseenkin kertaan.

Kaava on Ottobresta 3/16, alunperin kyseessä oli trikoohuppari. Tein Liljalle nyt koon isomman kuin normaalisti, jotta takki menisi vielä syksylläkin. Lisäksi en jaksanut miettiä fleecen tarvitsemia lisäväljyyksiä, vaan oikaisin hiukan tällä tavoin. Nyt tämä toimii ihan takkina, kun alle mahtuu vaatetta ja pituutta on kivasti, syksymmällä tämä toimii sitten kivasti hupparina varmaankin. Fleece materiaalina imee kaikki koirankarvat, kuten kuvista näkee, eikä tosiaan muutenkaan ole ympäristöystävällinen vaihtoehto. Punnitsin ommellessani tätä, onko parempi kierrättää fleece vai heittää pois? Vieläkään en tiedä vastausta, mutta päätin kierrättää. Fleeceä en kuitenkaan aio ostaa ompeluihini enää.

ps. Lisäsin uuden avainsanan postauksiin! Jos Ottobren kaavoista ommellut kiinnostavat, ne löytyvät tästä eteenpäin oman avainsanansa alta. 

Setti taaperolle

Niinpä! Lilja siirtyi huhtikuun alussa taaperojengiin! Äidille tämä oli ehkä hiukan kova paikka, mutta nyt siihen on alkanut jo tottua. Vauvavuosi hujahti uskomattoman nopeasti. :)

No, tämä taaperoni kasvaa kovaa vauhtia ja uusien vaatteiden tarve on jatkuva. Tämänkertainen setti on ainakin yläosien puolesta jo vähän kesäfiiliksellä tehty, vaikka pitkähihaisia vielä ovatkin. Idea settiin syntyi Käpysen megamysteerin myötä, paketista löytyi housujen JC ja kelta-valkoinen vinoraitajersey. Keltainen Nappinjan päärynäjersey löytyi jo omista varastoista. Nämä suorastaan huusivat päästä yhteen.

Paidat taas ovat tutulla peruskaavalla tehdyt, ihanaa, kun olen viimein löytänyt sen luottokaavan! ❤️ Paitoihin olisin halunnut tehdä jotain pientä jujua, mutta oikein mikään ei tuntunut sopivalta. Toiseen paitaan sitten jatkoin takakappaleen etukappaleen puolelle ja tein etukappaleen toisesta kankaasta. Päärynäpaitaan ei irronnut enää mitään jujua. ?

Haalari on Reggae nimeltään, Ottobre 1/16. Tämä on ihan kaavan mukaan tehty, hieman alaspäin levenevä malli sopii kestovaippapepulle hienosti. Hihaton haalari sopii kivasti kevääseen ja kesään, varsinkin kun vappu ei nostanut odotuksia ilmojen lämpeämisestä kovin korkealle…

En muista, olenko kertonut, mutta minäkin kotiutin aikoinaan kantinkääntäjän Karnaluksista. On muuten näppärä kapistus! Ainoa ongelma on, että kääntäjän paikka ei tunnu olevan koneessani missään hyvä. Jos saan neulat kulkemaan reunassa kauniisti, paininjalka yrittää syödä kanttini! Kantin reuna siis alkaa nousta paininjalan raosta ylös. Muutamia paininjalkoja olen koittanut, mutta mikään ei tunnu hyvältä. Käytätkö sinä kääntäjää? Oletko törmännyt vastaavaan ongelmaan? 

Pientä neulottuakin

Kaiken ompelun keskellä olen hieman neulonutkin. Minulla on kyllä jatkuvasti jokin neule kesken, käsin neulominen on vaan sen verran hitaampaa, että töitä ei kovin usein valmistu. :) Nyt kuitenkin valmistui, ihan ajallaan ja tarpeeseen!

Lilja on kasvanut jo niin isoksi, että peukalottomat vauvatumput alkavat olla historiaa. Niinpä neuloin hänelle ihan oikeat, peukalolliset lapaset. Neuloin lapaset Novitan ohjeita soveltaen, mutta purkuun ne menivät. Ihmettelin jo neuloessani, kun kärkikavennukset aloitettiin niin pian, jo 3cm peukaloaukon jälkeen! No eiväthän ne käteen sopineet. Purin melkein resoriin asti ja neuloin peukalon alemmas, sekä jatkoin kämmenosaa jokusen sentin pidemmäksi.

Lankaa jäi reilusti, joten päätin neuloa vielä kaulaliinan. Ohjeen etsin Googlesta, malli on lapsille hyvä avaimenreikäkaulaliina. Tähänkin sovelsin ohjetta hiukan, neuloin ensin ”avaimenreiän” kaikilla silmukoilla joustinneuleena jonka jälkeen poimin joustimen alusta saman verran silmukoita ja neuloin jälleen joustinneuletta. Molemmat osat neuloin oikein yhteen, ja jatkoin ainaoikeinneuleena. Ymmärsikö joku? ? Toiseen päähän neuloin vain joustinneuleen, ilman mitään reikiä. Liina valmistui helposti ja nopeasti, vaikka ainaoikein-osuus alkoikin jo vähän tökkimään.

Lankana näissä on Adriafil Knitcol, pehmeää merinovillaa. Erikoista oli se, että neuloessani kahdelta kerältä, toinen piti aloittaa sisältä ja toinen ulkoa! Ehdin purkamaan keriä pitkän matkaa, ennen kuin tajusin, että raidat kulkevat toisessa kerässä väärässä järjestyksessä. Muuten raidat ovat kyllä mahtavan tasaiset tässä langassa, värit vaihtuvat juuri samoissa kohdissa.

Kesää kohden

Kesä tulee hitaasti, mutta varmasti. ❤️ Niinpä olenkin tehnyt Liljalle jo hieman kesäisempiä vaatteita. Odotan innolla, että ihania tunikoja ja mekkoja ei tarvitse enää piilottaa kaikkien vaatteiden alle!

Nämä tunikat tein samalla kaavalla, kuin viime postauksessa nähty kolmiotunika. Toki pienin muutoksin, mutta pääasiassa kaava on sama. Ylimmässä tunikassa kankaana on Tyyne-Esterin ihana Vartijalintu-trikoo. Testasin tähän olkafrilloja, piirsin frillan vähän näppituntumalla, mutta onneksi siitä tuli ihan ok. Seuraavaan kaartaisin frillaa ehkä hiukan enemmän banaanin malliseksi, jolloin se minun logiikkani mukaan nousisi vähän pystympään. ? Laiskuuttani jätin myös nepit pois pääntieltä, mutta pukeminen on kyllä ihan helppoa noinkin.

Käpytunikaan kangas löytyi Jyväskylän Kangaskaupasta. Alunperin kangas oli tarkoitettu omaan käyttööni, mutta pienellä kikkailulla kankaasta riitti Liljallekkin. Olin ajatellut, että käpytunikat päällä otettaisiin perhekuva, mutta lopulta vaatteiksi valikoituikin Vartijalinnusta ommellut. Näistä molemmista kuoseista minulla on siis itsellänikin yläosa. Nekin ilmaantuvat tänne blogiin, kunhan ehdin kuvaamaan. ☺️

Käpytunikassa on tuttu nepitys kainaloon, neppareina pienet, mustat kansinepit. Hihansuut ja pääntie on kantattu FOE:lla

Lisäksi Lilja tarvitsi kipeästi nättiä, kevyttä neuletta juhliin. En ehdi sellaista neulomaan, joten ompelin. Minulla on jo pidemmän aikaa pyörinyt nurkissa siskon vanha neuletakki, jonka leikkelin nyt hyötykäyttöön. Kaava on Brindille & Twig: #59, alkuperäisen ohjeen mukaan tämä olisi käännettävä takki, mutta tästä tuli myös mitä mainioin neuletakki. Leikkasin palat villatakin reunoista siten, että hihojen pitsineule ja helman taite pysyivät paikoillaan.

Sitten piti vain surauttaa saumurilla pusero kasaan suitsait. Huolittelin reunan myös saumurilla, jonka jälkeen käänsin sauman sisäpuolelle ja tikkasin päältä. Jälki ei ollut kyllä kovin kaunis, mutta menetteli. Laitoin etukappaleille pienet ommeltavat nepparit, joista yhden päälle ompelin napin koristeeksi. Neljästä nepparista onnistuin ompelemaan kolme ensin väärinpäin. ? Neule on niin ohut, että nepparit olisivat kaivanneet kyllä jonkin tukikankaan alleen, mutta varovasti avaamalla nepit ovat ainakin vielä paikoillaan.

Söpöstelyä & samistelua

Heti tähän alkuun tiedustelen muilta perheellisiltä tai muuten vaan kiireisiltä bloggaajilta… Kirjoitatteko te postauksen alusta loppuun yhdellä istumalla? Missä välissä? Mun ajatus häviää aina kun joudun keskeyttämään, mutta mulla ei myöskään tunnu löytyvän tarpeeksi pitkää rauhallista hetkeä koko postauksen kirjoittamiseen. Oppiiko sitä kirjoittamaan pätkissä, niin että teksti olisi jotenkin järkevääkin?

Ja sitten asiaan. Aiemmassa postauksessa olleen Noshin paidan kaavalla tein Liljalle tunikan, ihanasta Nappinjan kolmiotrikoosta. Tämä löytyi aiemmin järjestetystä kangaspenkojaisista, monen muun kanssa. ? Levensin kaavaa tunikaksi ja kaarsin takakappaleen hieman pidemmäksi. Etukappale voisi olla ehkä aavistuksen lyhyempi vielä, jolloin takakappale kaartuisi vielä lisää. Kädentielle menee jälleen nepit, jotta pukeminen on hieman mukavampaa.

Lisäksi ompelin meille söpöt samisteluleggarit. ? Kankaana on Jätti-Rätistä ostettu farkkutrikoo, josta olen aiemminkin tehnyt Liljalle legginssit. Kangas on ihanan pehmeää ja joustavaa, onneksi ostin joskus tarjouksesta pari metriä. Liljan 1-vuotiskuvan yhteydessä otetaan myös perhekuva, ja saattaapi olla, että me lähdemme näissä leggareissa kuvattavaksi. Olen ommellut myös samisyläosia, niistä lisää myöhemmin.

Omat legginssit tein Mallikelpoisen ohjeella omien mittojen mukaan. Ohje on mainio, mutta siinä mainittu väljyys -2cm ei kyllä riittänyt minulla ollenkaan. Jostain sitten luinkin, että joustavalle kankaalle miinusta voi olla jopa 10-20%. Nappasin sitten mitoista pois tuon 10%. Tosin vieläkin voisi ehkä ottaa pikkuisen lisää. Nilkan ympärykseen jätin väljyydeksi tuon -2cm, että legginssit menevät vielä mukavasi jalkaankin. Haarakoukkuja loivensin myös hieman, mutta en ole ehtinyt vielä testaamaan istuvuutta. Nämä ovat myös VKP2017-projektiin, jossa on tässä kuussa tehty itselle sopivia kaavoja.

Liljan leggarit taas ovat tutulla OB:n Baggy-kaavalla hurautetut. Jälkikäteen katsottuna en tosin ole varma, onko näissä molemmissa langansuunta väärin, mutta eipä se ole käytössä haitannut ollenkaan. ?