Jokin aika sitten innostuin ompelemaan pitkästä aikaa, mutta homma kaatui heti alkumetreillä. Olin valinnut mallin lehdestä, katsonut kankaan ja pyytänyt äitiä henkiseksi tueksi. Ja himputin ompelukone alkoi jälleen kerran kiukuttelemaan! Tällä kertaa menetin hermoni siihen lopullisesti, ja lähetin huoltoon koko koneen, ja sillä tiellä se on nyt kuukauden päivät ollut. Mikään ei syö innostusta niin tehokkaasti kuin temppuileva kone. Ompelu jäi siis täysin vaiheeseen siltä päivältä, mutta seuraavana päivänä pakkasin kimpsut ja kampsut, ja lähdin äidin luokse ompelemaan, ja paita alkoi edistyä.

Paidan kaavat ovat Suuri Käsityö-lehdestä, mutta valitettavasti en nyt millään muista lehden numeroa. Lehdessä paita oli tehty collegesta ja tekonahasta, mutta minä valitsin omaani perinteisen trikoon. Koska harmaata trikoota oli vähän liian vähän, hihat tehtiin pinkistä trikoosta, jota taas on aivan liikaa omiksi tarpeiksi. Pitäisi keksiä siitä vielä jotain, mutta väri on niin kirkas pinkki, että se sopii mielestäni enemmänkin juuri tehosteeksi, joten ei sitä paljoa kulu. Puseroon jouduimme tekemään vielä takakappaleeseen sauman keskelle, että saimme harmaan trikoon riittämään, mutta mielestäni siitä tuli vain kiva yksityiskohta.

Tietysti paidan olisi voinut vaikka silittää ennen kuvaamista… Ompelijana olen vielä niin noviisi, että jokainen ompelus opettaa minulle paljon. Tämän paidan kanssa harjoittelin muun muassa kaavojen muokkaamista, kun pääntie jäi hieman ”hölöttämään”. Seuraava samoilla kaavoilla tehty paita on siis paljon istuvampi. Tein myös ensimmäiset raglanhihat, sekä ensimmäiset muotokaitaleet. Ja mikä parasta, jälleen huomasin, että eihän se olekkaan lainkaan niin vaikeaa.

Nyt siis odottelen ompelukonetta huollosta, sekä kangaslähetystä Saksasta. ;)

2 comments on “Ompelua pitkästä aikaa”

  1. Juu ei, en usko että ompeleminen ei ole vaikeaa :-D Ostin jopa kaava-arkin, mutta kun en osaa ommella trikoota(kaan) niin en saa istuvia teeppareita. En ala.
    Mutta siun paidassa menee väritkin niin, että tänne voi lähettää samanmoisen :-D

    • Hah, minä toistelen itselleni joka kerta, että harjoitus tekee mestarin, hengitä syvään, laske kymmeneen, harjoitus tekee mestarin. :D Ja niinhän se tekee, jokaisessa ompeluksessani olen oppinut jotain uutta. Ja ihan mahtavaa on se, kun saan äidin avuksi, menee ompelukoneessa jopa säädöt kohdilleen. ;)

      Eli kannattaa sinunkin vaan jatkaa yrittämistä, kyllä se siitä lutviutuu. :) (Löysin muuten ihanan kirjan, Tilly Walnesin Pistoksissa, joka avustaa alkuun ompelussa. Tästä olen itsekin haaveillut, mutten vielä ainakaan ole saanut aikaiseksi tilata…)

Vastaa