Kategoria: Virkattu 2016

Juhlatamineet äidille ja tyttärelle

Viime viikonloppuna kävimme pyörähtämässä yksissä ylioppilasjuhlissa, johon perheen naisväki kaipasi jotain päällepantavaa. Liljalle ostin mekon jo aiemmin, mutta mekon päälle piti saada vielä jotain lämmittävää (onneksi, täällä päin ainakin oli aivan jäätävän kylmää). Itse taas olin vailla mekkoa. Yritin kyllä nettikaupoista katsella imetysmekkoja, mutta niiden hinta sai perääntymään nopeasti ja päätinkin tehdä mekon itse.

juhlakuva
Tein Liljalle tossutkin, mutta niistä tuli liian isot – niinpä hän sai juhlia villasukissa. :D

kukkamekko1Mekko oli nopea hurautus jo aiemmin tutusta kaavasta, nimittäin Megan Nielsenin Amberista, joka on samalla raskaus- ja imetysvaate. Ilmeisesti minä olen vain aika tavalla mallia lyhyempi, sillä polvipituiseen mekkoon piti ottaa kymmenen senttiä pituutta pois ja tehdä seitsemän sentin taite… 😄 No, siitä kymmenen sentin suirusta voi sitten tehdä vaikka hiuspannan itselle tai Liljalle. Tai molemmille. Tätä kukallista kangasta minulla oli jemmassa 70cm, ostin sitä jokin aika sitten Jätti-Rätistä alennuksesta. Alunperinkään hinta ei ollut kuin 7€/m ja trikoo on kuitenkin ihan jämäkän tuntuista. Pesussa kangas meni kyllä hiukan kieroksi, ehkä se selittää edullisuuden.

Tuosta 70cm pätkästäni sain leikattua yläosan kankaat ja jäi vielä ylikin. Mekko-osa ei siihen kuitenkaan mahtunut, joten annoin miehelle kankaanpalan mukaan ja pyysin tuomaan 90cm lisää. Mies kävi kangaskaupassa ja tälläkin pätkällä oli hintaa huimat 4,5€! Koko mekon kankaat eivät olleet siis kymppiäkään! Harvoin itse tehdyistä vaatteista ja asusteista voi oikeasti näin sanoa, mutta nyt voi – itte tein ja säästin! 😄 Jätti-Rättiin pitäisi kyllä itsekin nyt lähteä katselemaan, jos löytyisi lisää ihania alennuskankaita, harmi vain, että sinne on niin pitkä matka, että pitää ihan lähtemällä lähteä.

kukkamekko2

Keltainen kangas on omista kätköistäni ja tekee mielestäni mekkoon sen viimeisen silauksen. Jos imetysosan kangas olisi ollut kukallista, mekko olisi varmasti näyttänyt liian sotkuiselta. Nyt se näyttää vain kesäiseltä. Trikoosta tehtynä mekko toimii kivasti myös arkikäytössä olematta liian fiini.


liltsunbolero4

Liljalle virkkasin boleron, vai onko tämä sitten hihatin, kun on suorasta kappaleesta tehty? Tai melkein suorasta, aloitin numeron 3,5 koukulla ja tasasin väliajoin vaihdoin puoli numeroa isompaan, 4,5mm koukkuun asti. Boleron – olkoon se nyt sellainen – olisi voinut tehdä myös yhdestä kappaleesta hihasta hihaan, mutta minä halusin kuviot samoin päin, ja virkkasin kaksi kappaletta hihasta selkään. Keskelle selkää tuli samanlainen sauma kuin molemmissa hihoissakin. Hihansuissa ja vartalo-osan reunassa on 2o2n joustinneuletta, joka teki bolerosta viimeistellymmän oloisen.

Etsin ensin Ravelrystä ohjeita vähän juhlavampaan neuletakkiin tai boleroon, mutta mieleistä ei löytynyt. Yhden tein jo puoliväliin asti, kunnes purin sen ja aloitin tämän. Bolero on ihan hatusta heitetty, ensin hihoihin joustinneuletta, sitten kivan virkkausmallin hakuun. Sellainen löytyi Dropsin arkistosta (on muuten näppärä apuri!) pienen etsiskelyn jälkeen. Virkkailin samaa mallikertaa aina selkään asti, jonka jälkeen toinen hiha samalla tavalla. Molempien hihakappaleiden ympäri virkkasin kiinteitä silmukoita saumojen ompelua helpottamaan. Selkäsauman ompelun jälkeen sovitin vaatetta Liljalle ja merkkasin hihasauman mitan. Sitten vielä silmukoiden poimintaa ja joustinneuletta vartalo-osaan. Todella simppeli tehdä, tuli ihan vastustamaton halu tehdä vastaava itsellekin! 😄

liltsunbolero3

Lankaostoksilla pongasin Novitan uutta kampanjalankaa, Cotton Lineä, jossa on 70% puuvillaa ja 30% pellavaa. Se suorastaan huusi päästä tähän, joten pakkohan sitä oli ostaa. Tykästyin lankaan muutenkin, ensin se tuntui hieman karhealta (ehkä vauvalankojen käsittelyn seurausta…), mutta pehmeni nopeasti mukavaksi. Tätä olisi kiva saada valikoimaan ihan pysyvästikin! Kampanjalankojen hamstraaminen on aina niin vaikeaa, kun ei tiedä käyttötarkoitusta vielä. Sitä saattaa ostaa liikaa, tai aivan liian vähän. 😉


Kukkamekko

Kaava Megan Nielsen / Amber.
Koko M.
Kangas Jätti-Rätin kukkatrikoo. Keltainen kangas omasta varastosta.

Bolero

Lankatyö numero 12 vuonna 2016.
Lankana Novita Cotton Linen.
⇒ Ohje omasta päästä.
Projekti Ravelryssa.

Vuoden ensimmäinen virkattu!

Taidan olla enemmän neule- ja ompeluihmisiä, kun ensimmäinen virkkaus syntyi nyt vasta. Monesti kyllä etsin vain neulottuja ohjeita ja virkkaan vain harvoissa ja valituissa tapauksissa. Tämä siis ilmeisesti oli sellainen. :) Löysin kirpputorilta aivan ihanan värisiä matonkuteita, vaaleaa keltaista ja turkoosia. Näin heti mielessäni, että ne ovat meidän vauvavärit, ei lastenhuoneen värit, koska sellaista meillä ei nyt toistaiseksi ole, mutta vauvavärit kyllä. Pitäähän hänelläkin olla toisiinsa sointuvia sisustusjuttuja, jotka miellyttävät sitten ainakin äidin silmää.

pinnasuoja3
Pinnasuojan koko on n. 55cm x 100cm.
Alkuun virkkasin 50kjs + 1kjs kääntymiseen.
Virkkasin kasin koukulla aina neljä kerrosta kiinteitä silmukoita ja värin vaihto.
Ensimmäinen kerros uudella värillä aina edellisen kerroksen silmukoiden takareunaan.
Jatketaan niin kauan, että suoja on sopivan mittainen.

En ole missään vaiheessa oikein innostunut valmiista laitasuojista ja sitten kun näin jossakin blogissa virkatun version, olin ihan myyty. Ja koska vauvaväri-matonkuteita oli kilokaupalla, ratkaisu oli helppo. Sellainen meillekkin oli tehtävä. Värit eivät valitettavasti pääse kuvissa oikeuksiinsa, tuo turkoosi ei tahdo näyttää oikeaa karvaansa – näyttäytyköön sitten tuollaisena pliisuna.

pinnasuoja4
Koska oikea käyttäjä ei ole vielä saapunut, sängyssä nukkuu myös varavauva. :)

Ensin meinasin tehdä tuosta kapeamman, 30-35cm korkean, kuten laitasuojat yleensäkin. Sitten mietin tarkemmin kiinnityspuolta ja tulin siihen tulokseen, etten halua mitään solmimisnauhoja näkyviin, jonka vuoksi levensin suojaa niin paljon, että se yltää kiertämään laidan ylhäältä ja alhaalta. Ja tietenkään en huomannut ottaa kuvaa siten, että pohjaa on laskettu alas. Suoja kuitenkin jatkuu tuolla takanakin ihan alas asti. Ajatuksena oli, että kun pinnasänky tulee ulkoseinän viereen, suoja voisi toimia pienenä lisäeristeenä siinä välissä, vaikka lapsi olisikin jo niin iso, ettei varsinaista laitasuojaa tarvisikaan.

Nyt tätä kirjoittaessa tajusin, että pitkille sivuille olisi voinut virkata vaikka pienet lenkit nappeja varten ja kiinnittää suojan sitten napeilla näppärästi. No, minä en valinnut sitä näppärää vaihtoehtoa, vaan pujottelin suojan kiinni siten, että sitä ei mitään turhaan irrotellakkaan. 😃


Pinnasängyn laitasuoja

⇒ Lankatyö numero vuonna 2016.
Lankana kierrätetty matonkude.
⇒ Ohje sävelletty.
Projekti Ravelryssa.