Kategoria: Valmiit 2018

Villaa kylmyyttä vastaan

Hei vaan taas tännekkin! Olen jälleen viettänyt pientä hiljaiseloa, sillä helmikuun loppupuolella minusta tuli toistamiseen äiti, kun pieni Helmi-tyttömme vihdoin syntyi. Viime viikot ovat siis menneet pitkälti uutta arkea opetellessa ja nyt kun pikkuhiljaa alkaa sujumaan, onkin jo miehen töihinpaluun aika. Ja eikun uudelleen opettelemaan arjen pyörittämistä. ;)

Nämä villaiset setit olen tehnyt jo jokin aika sitten, ja ne ovat olleet ahkerassa käytössäkin. Tein Liljalle merinovillasta kerraston viimeinkin, suunnitelmissa on ollut tämän tekeminen jo pitkään. Piirsin kaavat suoraan Liljan vanhoista vaatteista, lisäilin vaan hiukan pituutta sinne tänne. Merinovillakangas joustaa ihan valtavasti, joten vaatteen on hyvä olla suhteellisen kapea, jotta se pysyy ihonmyötäisenä ja on mukava pukea alimmaksi kerrokseksi. Materiaalina merinovilla on ihanaa, lämmin muttei hiostava, pehmeää eikä ollenkaan kutittavaa. <3

Kerraston valmistumisen jälkeen Lilja ei ole tainnut ulkoilla kertaakaan ilman sitä. Kovillakin pakkasilla tarkenee kerrasto + jumpsuit + toppahaalari-yhdistelmällä. Tein tämän samalla kun remontoimme yläkertaa ja minulla oli vain saumuri käytössä. Vaatteet on siis kasattu pelkällä saumurilla, loppujenlopuksi aika pitkälle pääsee niinkin. Ja mukavan rentouttavaa hurautella vaate kasaan saumurilla ja ottaa heti käyttöön. Aikaa ei paljoa tuhraannu.

Helmille taas ompelin merinovillasta kypärämyssyn ja neuloin kaveriksi sukat ja tumput. Myssy tuotti hiukan päänvaivaa, sillä en löytänyt mistään tarpeeksi pientä kaavaa. Lopulta tulostin Ottobren ilmaiskaavan pienempänä, jotta sain oikean kokoisen myssyn. Tässä päänympärys on suunnilleen 33,5cm. Alareunan kaitale jäi harmikseni liian kireälle ja kääntyy väärinpäin aputikkauksista huolimatta. Käytössäkin se hiukan haittaa, kun alareuna tahtoisi rullaantua leuan alle. Muuten myssy on ollut oikein nappiompelus, kotiutuessammekin pakkasta oli yli -20 astetta. Herkästi tavallisen pipon kanssa jää kaulaa ja niskaa näkyviin, vaikka vauva onkin suojaisessa turvakaukalossa ja toppapussissa.

Tein Liljalle aikoinaan kotiutumissetin, joten halusin Helmille tehdä myös omansa. Osittain myös siksi, että Liljalle tekemäni setti on jo entinen. Villasukat menivät vahingossa 60 asteen pesuun ja tumput ovat kuolasta huopuneet. :) Neuloin siis vielä pari viikkoa ennen synnytystä Helmille sukat ja tumput. Tietysti junasukat ja samantyyliset lapaset. Sairaalasta saatavat sukat ovat aina niin valtavan kokoiset, joten on ollut kiva kun mukana on ollut hieman pienemmät ja sopivammat sukat. Käyttöaika jää tietysti melko lyhyeksi sukkien osalta, lapaset menevät sitten hieman kauemmin. Näissäkin on lankana Drops Babymerino omista varastoista, olen totaalisen ihastunut Dropsin merinolankoihin.

Yöpukuja tarpeeseen

Nykyään tuntuu olevan aikaa vain todellisille tarveompeluille, eikä ollenkaan mitään söpöstelyvaatteita. No, kivahan näitäkin on onneksi tehdä. Liljan vanhat yöpuvut alkoivat käymään todella pieniksi, joten piti lopulta ottaa härkää sarvista ja tehdä uusia. Tosin nämä valmistuivat jo aikoja sitten, mutta täällähän ollaan jo totuttu siihen, että postaan näistä aina kuukausitolkulla myöhemmin. ;)

Vasemman puolinen on ensimmäinen testiversio, kaava on Ottobre 4/16. Tuttuun tapaan niska-haara-mitta oli Liljalle liian lyhyt, mutta yllätyksekseni hihatkin kaipasivat hiukan lisämittaa. Yleensä raajat ovat ihan liian pitkät ja selkämitta liian lyhyt. Lahkeissa pituutta sitten rittääkin. Seuraavat haalarit tein siis hiukan pidemmillä hihoilla ja pudotin haaraa reilusti alaspäin. Ehkä vähän liikaakin, nyt nämä ovat jo hiukan haaremihousut, mutta ei se yöllä haittaa. Ensimmäisessä versiossa nepparilista on toisessa raglansaumassa, mutta seuraaviin tein nepit molempiin eturaglansaumoihin, jotta on väljempi pukea.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Lilja nukkuu unipussissa, ja olen ajoittain murehtinut pussista ulos jääviä käsiä, kun uudessa kodissamme on nyt talvella ollut välillä hiukan vilpoista. Tein näihin siis hihat paksummasta kankaasta, ruskearaidallinen on joustofroteeta, vaaleanpunainen nukattu college (talvitrikoo?) Eurokankaasta ja raidallinen joustocollegea jostakin joskus hankittuna. Kuosikankaat ovat kaikki Käpysen possupussista. Huomasin tämän yhteneväisyyden itseasiassa vasta jälkeenpäin, eikä ollut lainkaan suunniteltu juttu.

Merinovillaiset asusteet Liljalle

Eräs ikuisuusprojektilta tuntunut on vihdoin valmistunut ja pääsee nyt tänne blogiinkin. Instan puolella nämä ovatkin vilahtaneet heti valmistuttuaan. Nimittäin neulesetti Liljalle. Hanskat valmistuivat jo jokin aika sitten, mutta pipo tuntui viipyvän puikoilla. Olen nyt lasketun ajan lähestyessä yrittänyt tehdä roikkumaan jääneitä hommia valmiiksi, joten lopulta se pipokin putosi puikoilta valmiina. Kaipaisin siihen vielä tekoturkistupsua, mutta jää nähtäväksi saanko aikaiseksi sellaista hankittua. Ilman tupsua tosin menee huppu kivammin päähän.

Lankana näissä on Drops Merino Extra Fine, nämä merinolangat ovat ihanan pehmeitä ja lämpimiä. Pipon ohje on myöskin Dropsilta, Lille Lisa pienennettynä yhden koon. Pipoa tehdessä meinasi jo lanka käydä vähiin ja jouduin kaventamaan aika reilusti lopussa, mutta onneksi lanka ei loppunut kesken. Lapasia tehdessä  nappasin valepalmikon pipon ohjeesta ja muuten neuloin ihan peruslapasen välillä sovittaen. Peukalo jäi vähän jämptiksi, mutta onneksi käsi ei taida kasvaa niin kauheaa vauhtia etteikö hanskat nyt lopputalvea menisi. Olisi ihana tehdä vielä settiin sopiva kauluri, mutta vielä en ainakaan siihen ole ryhtynyt, kun muutakin puuhaa tuntuu olevan riittämiin.

Nämä ovat vähän sellaisiksi paremmiksi ”kauppa-asusteiksi” tarkoitetut, mutta lapasia on kyllä käytetty viluloisella tytöllä muutenkin kuorihanskojen alla. Merinovilla on vaan niin ykkösmateriaali. <3 Harmi vain, että kuorihanskat ja ahkera käyttö ovat jo nyt tehneet lapasista hiukan nukkaiset, kuten kuvista näkeekin. Tosin eipä kai ikinä käytön jäljiltä voi välttyä. :)

Testasin nyt kuvien laittoa näin, ettei tarvitse klikkailla mitään isommaksi. Katselu taitaa olla mukavampaa näin, mutta asettelu kaipaa vähän viilausta. Hölmön näköistä, kun kuvia tulee loppuun pitkä litania. Tosin tärkeämpää on, että kuvia on helppo katsella.