Kategoria: Valmiit 2013

Paluu jouluun

Vaikka olemmekin jo vuodessa 2014 ja joulu on takana, otetaan silti muutama askel taaksepäin ja palataan siihen ihanan rauhalliseen ja taianomaiseen jouluaattoon. Tällä kertaa on vuorossa se muutamia kertoja mainitsemani suuritöinen joululahja, josta en ole sen enempää uskaltanut kertoa.

Palataan tarinassa aina kesään saakka, kun joku linkitti Facebookin neulontaryhmään kuvan virkatusta ponista. Välittömästi kuvan nähtyäni halusin tehdä samanlaisen pikkusiskolleni. Virkkasin ponin Novitan Miamista ja Helmistä, ja kauan sitä virkkasinkin. Lokakuun lopussa poni valmistui ja pääsi pakettiin odottamaan jouluaattoa. Pikkulinnut lauloivat myöhemmin, että lahja oli ihan onnistunutkin vielä. :)

Vieläkin joululahjoja

Jälleen yksi joululahja. Palatossut valmistuivat Yhteishyvän ohjeiden mukaan. Tossuissa on kolmea eri väriä, mustaa, tummanharmaata ja vaaleamman harmaata, joka ei kuvissa näy. Kuten kuvasta näkyy, päällä on koristeena ja väriä tuomassa oranssi nappi.
Tossujen kasaaminen oli uskomattoman vaikeaa. Ennen kuin palaset muotoutuivat tossuiksi, ne olivat vain yksi iso palamytty, ja luulin, ettei niistä ikinä tossuja tulekkaan. Tuli kuitenkin, ja ihan kivatkin vielä! Hiukan reilut tossuista tuli, joten toivottavasti ne eivät ole liian isot lahjan saajalle.
Kaikki neulottavat joululahjat ovat nyt valmiina, mutta kynttilöitä pitäisi vielä väsäillä. Lauantaina pitäisi lähteä 300km päähän viemään ja hakemaan muutamia lahjoja, ja joulusiivouskin olisi vielä tehtävänä. Hiljaa mielessäni mietin vain, että miksi meillä tehdään jouluna suursiivous, kun emme kotonakaan ehdi kuin kääntymään. Kai se sitten vain kuuluu asiaan, ja onhan se kiva kaiken sukuloimisen jälkeen tulla siistiin kotiin. Koittakaa te muutkin jaksaa vielä viimeiset rutistukset, jos ette ole jo kaikkea saaneet valmiiksi! 

Kiireinen arki

Palasin töihin kaksi viikkoa sitten, ja tuntuu, että en ole ehtinyt kahteen viikkoon tekemään mitään. Käsitöiden tekemisestä on turha haaveilla, ja jos haaveiletkin (ja teet…), niin kotityöt kasaantuvat. Lisäksi kirouksenani on se, että pidän nukkumisesta, ja todella tarvitsen reilusti unta. Illalla on siis viimeistään kymmeneltä oltava sängyssä, jos haluan saada itseni oikeaan aikaan hereillekin. Tänäänkin tarkoituksenani oli saada eräs työ lähes valmiiksi, heijastimet piti liottaa Erikeeperissä ja lahojakin piti paketoida. Sitten huomasin kellon olevan puoli yhdeksä, enkä ehdikkään tekemään mitään suunniteltua. Kuitenkin ehdin välillä myös neulomaan, ja joskus jopa saan jotain valmiiksikin. Tällä kertaa lapaset.

Nämä kyseiset lapaset on tehty Pikkusisko-langasta ja ovat nk. ”aluslapaset”. Eli siis paksumpien tumppujen alle erittäin kylmällä ilmalla tarkoitetut. Malliltaan nämä ovat hyvinkin soukat, juuri edellämainitusta syystä. Kärkiosaa on peukalon jälkeen alettu kaventamaan tasaisin väliajoin, jolloin istuvuus paranee. Ohjeen bongasin Ravelrystä, ja siitä soveltaen syntyivät nämä.

Pystyraitasukille pari

Pystyraitasukkien parina ovat tietenkin toiset pystyraitasukat. Nämä kyseiset sukat ovat naiselle, kokoa 40/41, ja väreinä ovat musta ja vaaleanpunainen. Sekä nämä, että aiemmatkin pystyraitasukat menevät samaan osoitteeseen jouluksi, jonka vuoksi halusinkin tehdä samanlaiset sukat.

Nämäkin ovat tapani mukaan olleet valmiina jo päiviä, mutten vaan ole saanut aikaiseksi kuvattua ja esiteltyä niitä. Nyt lisäksi aloitettuani työt maanantaina, valmiita töitä ei ehdi kuvaamaan kunnollisessa päivänvalossa, ja viikonloppuna sitten ei vaan muista. ;)

Joulu alkaa tulla meidänkin kotiimme, ja olenkin muutaman päivän viritellyt jouluvaloja ja askarrellutkin hiukan. Näistä kuitenkin myöhemmin lisää kuvien kanssa.

Aina ei voi voittaa

Virkkasinpas tuossa heijastimia oikein neljä kappaletta. Ripustusnauhoina käytin vanhoja kaulakoruja ja helmiä. Virkkaamisen jälkeen järkeilin, että pitäähän ne heijastimet nyt jotenkin saada muotoiltua ja kovetettua. No, minäpä fiksuna dippasin heijastimet ensin sokeriliemessä ja sen jälkeen virittelin ne nuppineuloilla kiinni superloniin. Tosiaan, ensin sokeriliemeen ja sitten superloniin….

Eihän minulla käynyt pienessä mielessäkään, että a) ne tarttuvat kiinni superloniin ja b) heijastimet ovat ulkokäytössä, jolloin ne myös kastuvat, jolloin kaikki vaatteet ovat aivan tahmeita.

Ehkäpä alan seuraavaksi pesemään heijastimia ja liotan ne seuraavaksi erikeeperissä paremmalla menestyksellä.