Kategoria: Ommellut 2014

Rento kesäpaita

Jokin aika sitten nettiä selaillessani löysin ohjeen aivan ihanaan ympyräpaitaan. Laitoin sivun kirjanmerkkeihin ja unohdin paidan, mutta vain hetkeksi. Sitten, eräänä toimettomana päivänä muistin ohjeen, ja meinasin nopeasti tehdä tuon paidan. Ohje itsessään on erittäin helppo, ja parhaassa tapauksessa paitaan ei pitäisi kovin pitkää aikaa saada kulumaan. Toisin kuitenkin kävi.
Leikkasin paidan ja virittelin ompelukoneeseeni ensimmäistä kertaa kaksoisnneulan. Aikomuksenani oli nopeasti koittaa jälkeä tilkulle ja sen jälkeen hurauttaa paidan reunat. Nopean testini jälkeen taistelin neulan ja ompelujäljen kanssa kaksi tuntia. Välillä lanka oli aivan solmussa, välillä vasemman puoleinen neula ei ottanut alalankaa kuin monen sentin välein, ja mitähän vielä. Epätoivoisena koitin kaikenlaisia säätöjä ja vääntöjä ja sitä ja tätä ja tuota. Lopulta keksin, että neulan pitää olla niin vasemmassa reunassa kuin sen ikinä saa, jotta molemmat neulat ottivat alalangan. Tiedä sitten mistä tuo johtui, mutta tämän oivalluksen jälkeen ompelu alkoi sujumaan. 
Paita on siis yksi kappale, johon on leikattu pääntie ja helmat pyöristetty. Sivuihin ommellaan lyhyt pätkä kainalon alle, joista tulee kädentiet. Erittäin helppo ja nopea (niiiin…) siis. Seuraava ongelma ilmeni kuvatessa. Mustan koiran omistajana tiedän, miten vaikea mustaa on kuvata. Enkä onnistunut tälläkään kertaa. tarkoituksenani oli ottaa hienoja kuvia joka suunnasta, jotta paidan malli näkyy, mutta ei tuota saanut näkymään mistään mitenkään. Yhden kelvollisen kuvan sain rankalla muokkauksella. Pahoitteluni siis tästä.
Mutta hei, koska kuvasta ei näy kunnolla, ja paita on oikeasti todella mukava päällä ja helppo tehdä, suosittelen kaikkia kokeilemaan ja tekemään ihan oman ympyräpaidan! :)

Koiran viilennysloimi // ohje

Eilen otin jo kuvat Lauantai kuvina-postaukseen, mutta ajattelin tämän olevan nyt ajankohtaisempi aihe, joten kuvat saavat jälleen jäädä. ;)
Monet koiranomistajat ovat huomanneet koirillansa olevan lähes tuskaisen kuuma, ulko-ovesta ei uskalla poistua aamukahdeksan ja iltakymmenen välillä, uiminen helpottaa vedessä ollessa, mutta heti sieltä noustessa tulee jälleen kuuma. Jotkut koiranomistajat, minä mukaanlukien, lyhentävät koiransa karvaa kesällä. Kuitenkin on koiria, joille tämä ei käy, esimerkiksi näyttelykoirat. Sekä on koiria, joilla on kuuma lyhyestä karvasta huolimatta. Nettikaupoissa myydään viilentäviä tuotteita, joista saattaa olla apua, niistä minulla ei ole kokemusta. Lauantaina yltiömäisen tuskaisen kuumuuden yllätettyä nettikaupasta ei ole edes apua.
Eilen selvittelin keinoja koiran viilentämiseen, ja törmäsin vinkkiin ihan tavallisesta froteepyyhkeestä, joka kastellaan, rutistetaan kuivemmaksi ja puetaan koiran päälle. Pyyhkeen vaikutus perustuu siihen, että auringon lämpö kohdistuu pyyhkeeseen ja käyttää energian sen kuivattamiseen, sekä koiran ihon ja turkin lämpö kuivattaa pyyhettä, jolloin koira itsessään ei lämpene, vaan jäähtyy, kun taas pyyhe kuivuu. Tämän vuoksi pyyhe ei saa olla märkä, vaan suihkussa kasteltu pyyhe rutistetaan niin kuivaksi, ettei siitä valu vettä.
Meillä olikin muutama pienempi pyyhe, jotka uhrasin tähän tarkoitukseen. Pyyhkeen leveys oli juuri sopiva molemmille koirille, joten minun ei tarvinnut muuta kuin leikata kaula-aukko, lyhentää hieman, ommella etusauma ja kiinnittää neppari. Ensimmäisestä versiosta leikkasin takaosan suoraan, mutta seuraavassa versiossa opin jo, että se kannattaa leikata hieman vinoon. Kun pyyhe kiinnitetään nepparilla vatsan alta, vinoon leikattu takaosa jää edelleen reisien päälle tavallaan suoraan. Leikkasin kaula-aukon lähes näppituntumalla, sekä ajoin saumurilla etusauman ja kaikki leikatut reunat. Sovitin pyyhettä koiralle ja merkkasin tussilla oikean paikan nepparille. Ja tästähän tuli aika hyvä, vaikka itse sanonkin! Toki taitavampi tekee tähän vielä vatsakappaleenkin, jolloin viilennysteho on parempi, mutta itse en siihen ryhtynyt.
Otin kappaleesta kuvan ennen ompelua, ja tein siihen muutamia merkintöjä, jos joku ei ymmärtänyt selostuksesta. Tämä on niin helppo, ja nopea (ehkä 10min?) tehdä, että kuka vain osaa, vaikkei olisi ennen ommellutkaan! Nopean testikäytön jälkeen koirakin tuntui ihan viileältä, vaikka aurinko paahtoi kuumasti. :)

Venepääntie

Enpä ole saanut aikaiseksi tästäkään puserosta kirjoittaa, vaikka se on ollut valmiina jo viikkoja. Tämä oli erään tylsän päivän idea, halusin pitkähihaisen puseron, mutten enää samaa mallia, kuin viimeksi tekemäni. Suuri käsityö-lehdestä löytyi tähänkin sitten ohje, jota muokkailin hieman enemmän tarkoituksiini sopivaksi. Muistaakseni alkuperäisessä paidassa oli puolipitkät hihat, ja helmaankin taisin lisätä hieman pituutta?

Olkakappaleen asettelua mietittiin oikein porukalla miehen siskon kanssa, ja lopulta löydettiin sillekin paikka. Toinen hihasauma jäi jotenkin ihmeelliseksi, se ei pyöristynyt niin kauniisti kuin toinen. En kuitenkaan uskaltanut saumurilla enempää ottaa, kun monen mutkan jälkeen sain olkakappaleet edes jotenkin symmetrisiksi. Helman taite jäi liian pieneksi, ja se kiertyy herkästi. Suunnitelmissa on ollut purkaa se, mutta vielä en ole viitsinyt. :)

Lopputulos on mielestäni kuitenkin ihan kiva, ja tällä mallilla taidan vielä tehdä toisenkin puseron joskus, ehkä lyhyemmillä hihoilla kesäpaidaksi.

Minulle on vieläkin suuri shokki näyttää kasvoni näissä kuvissa, kun ennen on tullut kuvattua blogiin vain jalkoja tai käsiä. Blogia kuitenkin aloin pitämään melko anonyyminä, ja sitä en ole vieläkään liittänyt henkilökohtaiseen FB-tiliini tai lähipiirilleni sen enempää mainostanut. Ja yhtäkkiä blogissa keikkuu minun naamani! Ehkä siihen tottuu. 

Verhot makuuhuoneeseen

Nämä verhot ovat roikkuneet ikkunalla jo pari viikkoa. Viikko sitten kuvasin ne, muutama päivä sitten muokkasin kuvat ja vasta tänään saan aikaiseksi kirjoittaa.
Verhokangas on Jotexilta, joku puoli-ilmainen tarjouskangas. Tarjouksesta löytyi myös samaa kangasta olevat koristetyynyt, jotka tottakai ostin. Sisätyynyjä laittaessa toisesta päällisestä hajosi vetoketju, ja jouduin palauttamaan ne. Uudet kuitenkin tulivat ajallaan, ja nyt ne ovat jo päässeet käyttöönkin. Kankaasta tykkään kovasti, kuvio on kaunis, rauhallinen ja juuri makuuhuoneeseen sopiva.
Näitä verhoja tehdessäni huomasin, että ompelutaitoni on kehittynyt jo huimasti! Viimeksi ommellessani verhoja, jo kankaan leikkaamiseen kului huimasti aikaa, saati sitten ompelemiseen, taitteisiin ja mittailuihin. Nämä verhot taas surautin ihan hetkessä, ainakin omalla mittapuullani. Kankaan leikkaaminen lankasuoraan oli huomattavasti helpompaa, ja taitteetkin sain tehtyä ihan heittämällä.
Yläreunaan ompelin myöhemmin vielä laskosnauhan, sekä noihin aiemmin tekemiini verhoihin lisäsin nauhat myös jälkikäteen. Verhot laskeutuvat nyt huomattavasti kauniimmin, vaikken olisi uskonut niistä olevan niin suurta iloa. Verhopainot pitää vielä lisätä, kaikkiin näihin. Lyijynauhaa ostin, mutta ilmeisesti se oli liian kevyttä, kun ei siitä tuntunut olevan oikein mitään iloa.

Verhojen kuvaaminen on muuten hurjan vaikeaa. En saanut yhtään kunnollista kokonaiskuvaa noista, joten päätin antaa olla. Kangasta ei siis juurikaan näy, mutta nätti se on!

Tuunattu mekko, part 2

Samaa sarjaa edellisenkin tuunatun mekon kanssa. Tämä oli toppi, jonka leikkasin poikki rintojen alta, ja tein uuden helman. Edelleen olen ihan rakastunut tällaisiin rentoihin kesämekkoihin, tosin nyt niitä alkaa olemaan jo niin paljon, että mahdanko joutua koko kesän selittelemään, että minä vain tykkään pukeutua mukavasti, enkä odota lasta. 
Helmakappaleita oli kaksi 65cm x 75cm palasta, ihan perus mustaa viskoositrikoota Ompelun Ihanuudesta. Laadultaan vaikutti oikein hyvältä, ja oli ihanan kevyt, muttei kuitenkaan ihan läpikuultava. Ensin ompelin helmakappaleiden lyhyet sivut yhteen ja hain KE- ja KT-merkit kohdilleen. Sitten rypytin reilusti ja surautin paidan ja helman saumurilla kiinni toisiinsa. Tavattoman helppo tehdä, ja vanhat paidat tulevat uudelleen hyötykäyttöön. Tykkään!
Näiden, ja useiden muiden, kuvien ottamisen jälkeen menin nettiin ja tilasin puhelimeeni minikolmijalan. Olisitte nähneet viritykseni näiden kuvien ottamiseen, että sain puhelimen pysymään pystyssä, tarkentamaan kunnolla ja mitä vielä. Kohta pitäisi onnistua paremmin.