Kategoria: Neulottu 2015

Paluu puikkojen pariin

junasukka1Viime kirjoituksesta on jo aikaa ja Facebookin puolella olen jo hiljaisuuttani pahoitellutkin muutamaan otteeseen. Hiljaiselon aikana olen saanut Liebster Awards-tunnustuksen kolmelta eri blogilta, suuri kiitos siitä heille, olen kovin otettu tästä. ❤ Luonnoksissa minulla onkin jo aloiteltu postaus kyseisestä aiheesta, mutta taukoni venyi oletettua pidemmäksi, enkä aio enää palata tunnustuksen pariin tarkemmin.

Tunnustuksen  lisäksi olen suunnattoman onnellinen ja otettu tasaisesta tykkäysten virrasta blogin Facebook-sivulla. Viimeisen potkun blogiin palaamisesta sainkin siitä, kun tykkääjien määrä ylitti jo sadan! Tällöin mietin, että tykkäysten vastineeksi minä voin edes ottaa itseäni niskasta kiinni ja kirjoittaa jotain.

junasukka2

Junasukat
➾ Työ numero 11 vuonna 2015
➾ Lankana Novita Ipana
Ohje täällä

Tauon aikana olen tehnyt yhdet jämävillasukat, tiskirättejä ja ommellutkin jonkun verran. Ja viimeisimpänä sain valmiiksi elämäni ensimmäiset junasukat. Nämä kyseiset sukat olivat mielestäni juuri oikea työ tähän alkuun, sillä ne liittyvät olennaisesti myös taukooni. Näille nimenomaisille sukille näet odotamme käyttäjää saapuvaksi ensi huhtikuussa. ? Valitettavasti hän on heti alkuun ilmoittanut itsestään kovin tomerasti, ja olenkin viettänyt päiväni pääasiassa nukkuen. Nyt olo kuitenkin alkaa koheta ja huomenna aloitan sijaisuuden uudessa työpaikassakin. Tämä oli siis mielestäni sopiva hetki myös blogiin palaamiselle.

Junasukkiin vielä palatakseni, en ole aivan varma sukkien koosta, sillä junasukkiin löytyi kokoja kovin huonosti. Ohje kyllä löytyy monesta paikasta, mutta ohjeissa ei kerrota kuinka vanhalle lapselle sukka tulee tai mikä neuletiheys on. Nyt siis lähinnä toivotaan parasta, että nämä sukat päätyvät vielä käyttöön. :)

Pienet neuleet ja yksi suuri sydän

Toistaiseksi viimeinen jättisydän esittäytyy tänään. Tämän kertainen sydän muutti samaan osoitteeseen ensimmäisen sydämen kanssa, saaja oli vain eri. Syntymäpäivälahja tämäkin sydän oli, serkkupoika täytti kahdeksan. 😊 Nyt, kun näin vierekkäin ensimmäisen ja viimeisimmän tekemäni sydämen, huomasin, kuinka paljon malli on muuttunut. Ensimmäinen sydän on paljon matalampi ja pulleampi kaaristaan, kun taas viimeisin on huomattavasti pidempi ja ”hoikempi”. Tietenkin ensimmäinen sydän on käytössä saattanut hieman muuttaa muotoaankin, mutta eron huomaa silti selvästi. Malliltaan viimeisin sydän on mielestäni kuitenkin parempi, ja sen ohjeen mukaan aion jatkossakin sydämet tehdä. Yhden teen vielä käden parannuttua, jämistä ja itselleni, mutta sitten alkaa olla tauon paikka sydänten suhteen. Vaikka ne nopeasti valmistuvatkin, tekeminen on silti melko raskasta varsinkin ranteelle, joka ei ole ihan kunnossa.

Tätini perheineen asuu pitkän matkan päässä, ja yleensä tavatessamme lapsille on jo kertynyt kaikenlaisia tuliaisia, kuten tälläkin kertaa. Alun alkaen suunnittelin tekeväni lapsille joululahjaksi neulepuserot, mutta suunnitelmat muuttuivat, ja sain puserot valmiiksi vasta juuri ennen leikkausta. Tai täysin valmiiksi en niitä saanut silloinkaan, vaan vaaleasta neuleesta piti tulla huppari, mutta leikkausta edeltäneenä iltana luovutin, ja hupun alusta tulikin kaulus. Äitini ompeli vetoketjun ja kauluksen paikoilleen, kun en ehtinyt täysin neuletta viimeistellä. Kyseiset neuleet ovat ensimmäisiä tekemiäni, ja paljon opittavaa niissä olikin. Lankojen valinta tuotti ongelmia, sopivan vahvuista ja vaatimukset täyttävää ei meinannut millään löytyä, joten suureksi avuksi neulomisessa oli Saumatonta neulontaa-kirja, jossa on erittäin selväsanaiset ohjeet neuleen muokkaamiseen monella tapaa. Tutkin lukuisia lankavaihtoehtoja, mutta moniakaan en kelpuuttanut, koska lankaa ei voinut konepestä. Teen neuleet käyttöä varten, ja konepestävyys on lasten neuleissa ensisijaisen tärkeää. Lanka ei saa myöskään kutittaa, ja vahvuuskin saisi olla suunnilleen sama kuin ohjeessa. Sopivat langat valikoituivat tutusta Novitan valikoimasta, vaaleaan neuleeseen Ipanaa ja mustaan Woolia. Wool oli pehmeä neulottava, mutta valmiina pintana tuntui hieman karhealta, kun taas Ipana oli todella inhottava neuloa, ja valmiina pintana ihanan pehmeä.

Lopputulokseen olen kovin tyytyväinen, neuleet valmistuivat lopulta, saajat olivat tyytyväisiä, ja kyllähän ne kauniitkin ovat. Kasvuvaraa molemmista löytyy hieman, lapset kun olivatkin hieman pienikokoisempia kuin ajattelin. 😄

Jättisydän nro 4
➾ Työ numero 8 vuonna 2015
➾ Lankana Novita 7 veljestä
➾ Lankaa kului n. 450g
Vaalea neuletakki
➾ Työ numero 9 vuonna 2015
➾ Lankana Novita Ipana
➾ Ohje Ravelryssa
Musta neuletakki
➾ Työ numero 10 vuonna 2015
➾ Lankana Novita Wool
➾ Ohje Ravelryssa

Äitienpäivälahjat

Leikkausta edeltäneessä tohinassa jopa äitienpäivälahjat ovat jääneet esittelemättä… 😇 äitini pyysi jo aiemmin, että hän saisi äitienpäivälahjaksi oman jättisydämen, vielä kotona asuva siskonikin kun sai oman, ja sydän kuulemma on oikein hyvä niskatyyny. :) No tottahan äidin toivetta piti kunnioittaa, ja tehdä hänelle tyyny. Tähänkin muokkailin ohjetta hieman, ja tällä kertaa olin myös aika tyytyväinen ohjeeseen ja sydämen kaariin! Muuten tyyny on tehty samalla tyylillä kuin entisetkin, viisinkertaisella seiskaveikalla ja numeron 10 puikoilla.

Lisäksi vein tietysti kortit äidille, kahdelle mummulle sekä vielä isomummullekin. Jokainen sai vielä lisäksi itse kasvattamani chilin. Korttiaskartelun suhteen meinasi tulla hieman kiire, joten tein nopeat ja yksinkertaiset teekuppikortit. Kuppikuvion etsin netistä, tulostin ja muokkasin hieman. Paperit kaivoin omista arkistoistani, joten kaikki materiaalit olivat nopeasti kasassa. Pikaisen leikkaa-liimaa-askartelutuokion jälkeen ujutin kuppeihin vielä teepussit, jonka jälkeen kortit olivatkin jo valmiit. Chilit istutin ruukkuihin, ja liimasin niihin pienet nimilaput muistutukseksi.

Äitienpäiväkortti

Kaiken kaikkiaan äitienpäivälahjani olivat melko helppoja ja yksinkertaisia, mutta kaikki saajat vaikuttivat ainakin tyytyväisiltä. Ja kyllähän minä heidän chilejään hoivasin jo pitkään ennen äitienpäivää. 😉

Jättisydän part. 2

inkansydan4

Huhhuh, taas on kulunut liian pitkä aika viime kirjoituksesta. Eipä sen puoleen, että mitään olisi erityisemmin valmistunutkaan. Toinen tekemäni jättisydän on kuitenkin valmistunut, ja matkannut uuteen kotiinsakin jo viime kuun puolella. Tästä kyseisestä yksilöstä tuli nimittäin pikkusiskoni syntymäpäivälahja. Jälleen lankana viisinkertainen 7 veljestä ja numeron 10 puikot. Hassua, kuinka paljon langan väri voikaan muuttaa neuletta. Ensimmäinen jättisydän oli tumma, väritykseltään jotenkin traaginen, ja silti kaunis. Tämä seuraava taas on ihan eri maata, raikas, keväinen ja iloinen.

inkansydan2

Kuviin en saanut millään tallennettua oikaa väriä, kirkas vihreä näkyy aina jollakin tapaa väärin, eikä lainkaan niin kirkkaana kuin pitäisi. Kirkkaan vihreän lisäksi sydämessä on keltaista, kevään vihreää ja valkoista. Tälläkin kerralla neuloin sydämen ensin oikealta puolelta, ja tulin siihen tulokseen, että kauniimpi se on nurja puoli ulospäin. Värit yhdistyvät toisiinsa huomattavan paljon paremmin nurjalla puolella. Harmi, etten kummassakaan sydämessä huomannut ottaa kuvaa oikealta puolelta.

inkansydan1

Näin isoon sydämeen ei kirjassani ollut ohjetta, joten suurensin alaosaa vain niin pitkälle kuin hyvältä tuntui, ja sovelsin sitten sydämen kaaret. Viime sydämestä kirjoitin kyllä ohjeen muistiin, mutta en ollut siihen täysin tyytyväinen, ja kaventelin tässä sydämessä eri tavalla. Täysin tyytyväinen en kyllä ole tähänkään, joten ehkä ensi kerralla?

Sydäntilauksia on sadellut muutamia, äitini haluaa yhden, yksi serkulle ja yhden voisin tehdä itsellenikin.. Saa nähdä koska se oma sydän mahtaa valmistua. ;) Tosin olen alkanut jo vakavissani miettimään, että teen itselleni uudet villasukat, niitä kun alkaa olemaan niin onneton määrä. Tekemistä riittäisi siis ihan tarpeeksi, aikaa vaan ei millään. Viime aikoina olen muutenkin juurtunut vain pariin ikuisuusprojektiin ja pieniin, yhden illan askarteluihin. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, ja tosissaan tehdä neuleita valmiiksi, että pääsisi seuraavien pariin taas.

Jättisydän part. 2
➾ Työ numero 6 vuonna 2015
➾ Lankana Novita 7 veljestä
➾ Lankaa kului n. 450g

inkansydan3

Fanipipo isälle

Virallisestihan tämä pipo on vielä joululahja, mutta tavallaan ei… Ajan ja ideoiden puutteessa annoin nimittäin isälleni jouluna lahjakortin, jolla hän sai valita itselleen mieluisan neuleasusteen lahjaksi. Ja isähän tilasin. Minä odotin tilauksena ehkä villasukkia, tai jotain peruspipoa, mutta isähän halusi pipon, jossa on hänen suosikkijoukkueidensa logot. Hups.

Ei siinä auttanut sitten muu kuin tehdä. Ensimmäisenä liitin logon neuleruudukkoon Photoshopin avustuksella ja tulostin sen. Sitten väritin kuvan päälle neulottavat ruudut, ja piirsin vielä koko systeemin puhtaalle ruudukolle. Ja toiseen logoon sama homma. Isojen kuvioiden suunnitteleminen ja piirtäminen on yllättävän aikaavievää, vaikka on mallikin valmiina, mutta kun mallin avullakin kuviota pitää hieman sommitella ja ihmetellä oikean näköiseksi, kun luonnollisestikaan pipoon kuvaa ei saa niin tarkkana.

Kun kuvio oli valmis ja selkeä, tulikin vastaan isompi ongelma. Itse pipon tekeminen. Ohjetta ei tietenkään ollut, lanka oli aivan vierasta, ja selkeää suunnitelmaa toteutuksesta ei ollut. Ensin aloitin pipon yksinkertaisella langalla, tein kiltisti mallitilkut ja kaikki, mutta silmukoiden laskeminen tuotti ongelmia – piposta tuli aivan liian suuri. Ensimmäisen epäonnistuneen yrityksen jälkeen viivyttelin pipon tekoa vaikka kuinka, se tuntui liian vaikealta. Dropsin sivuilta löysin kuitenkin ohjeen kaksinkertaisella Alpacalla neulottuun peruspipoon, ja nappasin siitä silmukkamäärät. Joskus olen netistä bongannut vinkin, että intarsianeuletta voi neuloa myös ”suljettuna” neuleena langankierroilla avustettuna, ja päätin kokeilla sitä. Sauma jäi tietenkin näkyviin, mutta loppujenlopuksi se on mielestäni kohtuullisen siisti ja tasainen sauma, eikä haittaa. Tulevat intarsianeuleet neulon varmasti tällä tyylillä jatkossakin.

Pipo eteni pikkuhiljaa, eikä purkamisilta vältytty. Ensimmäiset kerrokset olivat todella vaikeita pysyä kärryillä kuviossa, mikä kohta, kumpi kuvio, minne suuntaan olen menossa, jne. Mutta ensimmäisten kerrosten jälkeen homma alkoi sujua. Piposta näki jo kumpaa kuviota on tekemässä, minne suuntaan menossa ja mikä kerros. Huh! Tekniikaksi valikoitui lopulta – pakon sanelemana – sekoitus intarsianeuletta ja kirjoneuletta. Pitkien langanjuoksujen kohdalla vaihdoin intarsiaan, lyhyemmissä kirjoneuleeseen. Pipossa oli parhaimmillaan kiinni toista kymmentä pikkukerää, eikä minulla ollut hajuakaan, että minne ne kuuluvat ja miten ne saa selvitettyä joskus. :D Tosin, mitä pidemmälle pipo eteni, sitä helpompi sitä oli tehdä, ja loppua kohden neulontavauhti kasvoikin melkoisesti. ;) Kirjoneulekin on siitä huono, että sitä on vaikea lopettaa. ”Minä ihan tämän seuraavan kerroksen vielä teen..” Tuttua, eikö?

Kuvausassistentti tarkkailemassa työn laatua. :)
Kuvausassistentti tarkkailemassa työn laatua. :)

Kaventelin pipoa matkan varrella aina kuin siltä tuntui, ja aina kuin muistin. Pääasiassa kavensin neljä silmukkaa aina kerroksella, mutta kuvioiden vuoksi kavennuskohdat vaihtelivat suuresti. Koska suunnittelin kuviot yksinkertaisella langalla neulottavaksi, ne olivat hieman isohkoja kaksinkertaiselle langalle, ja jouduin kuvioiden loputtua kaventamaan aika rajustikin. Tämän vuoksi koira- ja kettuparkojen korvat menivät rullalle vähän väärään paikkaan. Olin kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen, enkä alkanut purkamaan enää, en olisi purkanut mistään hinnasta enää tuossa vaiheessa.. Intarsia- ja kirjoneuleiden vaihtelun vuoksi neulepinta jäi hieman epätasaiseksi kostutuksesta huolimatta, mutta parempaakaan tyyliä en pipon toteuttamiseen keksinyt. Mikäli jollain on ideoita, otan mielelläni niitä vastaan.

Vaikka epätasaisuus itseäni hiukan harmittikin, ketään muuta se ei ole tuntunut vaivaavan. Onnellinen lahjansaaja päivitti heti Facebookkiin kuvia uudesta pipostaan, ja kehuja kertyi mukava määrä. Parasta neulelahjan antamisessa on, kun saaja tykkää, ja suuri plussa on, kun muutkin tykkäävät. Silloin tietää, että on onnistunut. :)

Lukko-Salba-fanipipo
Työ numero 5 vuonna 2015
Lankana Drops Alpaca
Lankaa kului n. 100g