Kategoria: Kirjallisuus

Opettavaista asiaa

Jokin aika sitten Juju-kerhosta lähetettiin kuukauden kirjana Oma Koppa-virkkauskirja. Selailin kirjaa, ja totesin, että onpa paljon ihania juttuja, helpoiltakin vaikuttavat. En päässyt kuitenkaan aloittamaan virkkaamista aiemmin, mutta tänään tartuin koukkuun ja etsin sopivaa mallia. Sitten iski ongelma. Minä, neuroottinen ohjeiden seuraaja, symmetrian ja täydellisyyden tavoittelija, huomasin, että tuossa perhanan kirjassahan ei ole kunnollisia ohjeita!
Aluksi yritin epätoivoisesti kuvista sihrustaa lisäyksiä ja kerrosten etenemistä, mutta ei siitä mitään tullut. Minulla oli eri lankaa, eri koukku ja eri käsiala, nämä neuleet eivät ole tehty tarkkoja ohjeita varten. Sitten päätin heittäytyä, ja seurasin ohjeita sen verran kuin niitä oli, ja varioin loput. Sovitin neuletta omaan käsialaani, purin kerrokset useaan otteeseen, sillä symmetriasta en luopunut vieläkään. Lisäykset on oltava tasaisesti! Vai onko? Lopulta heitin symmetriankin omaan (romu)koppaani, ja neule alkoi etenemään! Nyt minulla on kaunis ympyrän alku, joka ei ole symmetrinen, eikä varmaan täydellinenkään, mutta siitä ei huomaa ollenkaan, että lisäykset ovat eri kohdissa ja täysin hatusta heitettyjä!
Mitään valmista minulla ei ole esiteltäväksi, olin niin totaalisen innostunut oppimastani uudesta taidosta, eli varioimisesta, että minun piti välittömästä tulla kertomaan siitä teille. Jatkossa ehkä osaan ottaa hieman rennommin ohjeiden kanssa, ja tosiaan katsoa syntyvää neuletta, että mitä sille pitikään nyt tehdä. 
Tämän päivän päätteeksi välitän siis lämpimimmät kiitokseni kirjan kirjoittajalle, Virpi Siiralle. (Blogia kannattaa myös käydä kurkkaamassa.) Kiitos, että kirjasi opetti minut löysäämään pipoani. ;)

26/31

Eilen kolahti postilaatikkoon uusin Novita. Muutamia kivoja malleja se sisälsi, ja jopa yhden pakko saada-mallin. ;)

Ensimmäisenä malli 7. Aivan ihastuttava huivi, ja ihana kolmiopinta! Mallissa on käytetty lankana Kaislaa. Tähän tosiaan pitää tutustua paremmin, josko saisi aikaiseksi toteutettuakin. Seuraava ihastuksen kohde on malli 28, pitsineulejakku. Neuleissa minulla ei toimi puolihihat, kun palelen niin kovasti, mutta on tämä silti kovin suloinen!

Sitten malli 37. Värikkäistä en yleensä tykkää, mutta tämä sai minut ihastumaan. Puro Batikia minulla olisi violetti-keltaista, jote ehkä toteutankin tämän jossain vaiheessa. Epäsymmetrisyydestä tykkäsin kovasti. Nyt, malli 44, _pakko saada_!! Tämän tullessa vastaan, suuni loksahti auki, ja pystyin vain haukkomaan henkeäni. Ihan käsittämättömän upea! Näen tämän sieluni silmin meillä, sinapin värisenä tosin. En kyllä tiedä riittääkö kärsivällisyyteni tuohon ikinä. Mutta katsokaa nyt, ehdoton ykkössuosikki Novitan malleista ikinä!

(Miten nämä kuvat nyt vinksahtivat epäjärjestykseen, kun tarkoituksena oli saada ne samaan järjestykseen lehden kanssa…..) Kuitenkin, malli 41, suloinen peruspusero. Värit vaihtaisin kyllä, ehkä tekisin jopa yksivärisenä, mutta tuo olisi kyllä ihana joka paikan neule. Vielä malli 29, pitsineulepusero, jonka hihoihin tykästyin. Tämäkin olisi niiin ihana, lämpöinen pusero, joka toimisi joka tilanteessa!

Vielä kun joku kustantaisi langat näihin kaikkiin. ;) Mitäs ihanuuksia teidän lehdistänne löytyi?

17/31

Taas palataan aikatauluun. Mies painaa töissä tuplavuoroa, joten minulla on aikaa hääräillä ja blogata. Yritänkin nyt saada hiukan ajastettua juttuja, jotta ne tulisivat edes kutakuinkin säännöllisin väliajoin.

Minä valmistun suunnilleen kahden viikon kuluttua koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi, ja parasta aikaa suoritan viimeistä harjoitteluani erityiskoulussa. Siellä mikään päivä ei ole samanlainen, ja oppilaat pääosin aivan ihania. Välillä siellä kuitenkin on hyvinkin rankkaa, ja tämä maanantain oli yksi niistä. Töistä tullessani olin aivan loppu.

Perjaina minulle oli tullut Juju-kirjakerhon tutustumispaketti, ja onneksi en hakenut sitä silloin, vaan paketti pääsi tänään piristämään kamalaa päivääni. Paketista löytyi muistikirja, johon rakastuin totaalisesti. Muistikirjassa on viivoitettuja sivuja, sekä ruudutettuja sivuja, joihin voi piirtää vaikka neulekuvioita. :) Lisäksi paketissa oli virkkuukoukkusetti, jossa oli koot 3-9mm!

No olihan siellä ne itse kirjatkin. Valitsin ensimmäisiksi kirjoiksi Debbie Blissin Ihanat neulelahjat sekä Anne-Marte Waleurin Paljon iloa paperista. Molemmissa oli muutamia kivoja juttuja, mutta ikäväkseni on kyllä sanottava, että pieni pettymys nuo kirjat olivat.

Paljon iloa paperista-kirjalta odotin enemmän ns. arkisia ideoita, kun taas siellä oli paljon ideoita juhliin, esimerkiksi kutsukorteille. Ihanat neulelahjat-kirjassa taas innostuin toden teolla vasta lasten lahjaidoiden kohdalla, kirjassa oli paljon suloisia juttuja. Harmi vaan, että nekään eivät ole minulle ajankohtaisia, kun kenelläkään tutulla ei pieniä lapsia ole, ja omiakin saa odottaa vielä hetken.

Kokonaisuudessaan kirjat siis olivat ihan kivoja, mutta ehkä eivät ihan minulle tarkoitettuja. Mielenkiinnolla kuitenkin odotan tulevia kuukauden kirjoja. :)