Kuukausi: toukokuu 2017

Fleecetakki ja vähän asiaakin

Minun on pitänyt jo useampaan kertaan kirjoittaa blogin kuvista. Käsityöblogissa suuri rooli on kuvilla, jolloin ne vievät myös paljon aikaa. Ainakin minulla. Valitettavasti minun on pitänyt viime aikoina tinkiä kuvista ja niiden laadusta. Yritän parhaani, mutta elämä on tällä hetkellä niin hektistä, että kuvaamiseen ja muokkaamiseen ei enää riitä aika. Niinpä bloggaan ja muokkaan kuvat nykyään puhelimella, useimmiten samalla odottelen Liljan nukahtamista. ? Toivon siis teiltä lukijoilta ymmärrystä, jossain on vaan mentävä matalamman aidan yli.

Ja sitten asiaan! Viime viikolla vietettiin Vaatevallankumousta, jonka merkeissä haastoin itseni ompelemaan vanhasta uutta. Tein jokusen kesävaatteen Liljalle, jotka ajattelin esitellä ensi postauksessa. Tämä fleecetakki ansaitsi mielestäni kokonaan oman postauksensa, sen verran tyytyväinen olen. ☺️

Alunperin tämä siis oli minun oma fleecetakkini, jossa oli liian lyhyet hihat. Sain juuri ja juuri leikeltyä siitä pusakan Liljalle, asettelu vaati jo pientä kikkailuakin. Taskuja en suunnitellut, mutta alkuperäiset taskut olivat jättäneet kankaaseen pysyvän jäljen, ja niitä ratkoessani sain molempiin etukappaleisiin reiät… Niinpä laitoin taskutkin. Hupun etureunan taitteen jouduin ratkomaan, jotta sain uuden hupun leikattua. Jännä, ettei S-M hupparista meinaa saada 86cm hupparia millään. ?

Alavarat ja hupun sisäpuolen leikkasin Noshin trikoon jämästä, puuterin värinen trikoo luo mielestäni kivan ”tyylikkään” vaikutelman. Aluksi aioin kantata etukappaleiden ja hupun reunan, mutta jostain syystä muutinkin mieleni. Ja onneksi muutin, pusero on kivampi näin. Päätin testata netistä löytämääni vinkkiä huppusauman piilotuksenkin, jälki on paljon viimeistellympi näin. Ongelmiakin ilmeni, sillä nauhan taitetta ommellessani huomasin, että hupun toinen reuna olikin jäänyt pois saumasta. Ei auttanut kuin purkaa, yritin purkaa tietysti mahdollisimman vähän, ja jouduin korjaamaan saman kohdan toiseenkin kertaan.

Kaava on Ottobresta 3/16, alunperin kyseessä oli trikoohuppari. Tein Liljalle nyt koon isomman kuin normaalisti, jotta takki menisi vielä syksylläkin. Lisäksi en jaksanut miettiä fleecen tarvitsemia lisäväljyyksiä, vaan oikaisin hiukan tällä tavoin. Nyt tämä toimii ihan takkina, kun alle mahtuu vaatetta ja pituutta on kivasti, syksymmällä tämä toimii sitten kivasti hupparina varmaankin. Fleece materiaalina imee kaikki koirankarvat, kuten kuvista näkee, eikä tosiaan muutenkaan ole ympäristöystävällinen vaihtoehto. Punnitsin ommellessani tätä, onko parempi kierrättää fleece vai heittää pois? Vieläkään en tiedä vastausta, mutta päätin kierrättää. Fleeceä en kuitenkaan aio ostaa ompeluihini enää.

ps. Lisäsin uuden avainsanan postauksiin! Jos Ottobren kaavoista ommellut kiinnostavat, ne löytyvät tästä eteenpäin oman avainsanansa alta. 

Setti taaperolle

Niinpä! Lilja siirtyi huhtikuun alussa taaperojengiin! Äidille tämä oli ehkä hiukan kova paikka, mutta nyt siihen on alkanut jo tottua. Vauvavuosi hujahti uskomattoman nopeasti. :)

No, tämä taaperoni kasvaa kovaa vauhtia ja uusien vaatteiden tarve on jatkuva. Tämänkertainen setti on ainakin yläosien puolesta jo vähän kesäfiiliksellä tehty, vaikka pitkähihaisia vielä ovatkin. Idea settiin syntyi Käpysen megamysteerin myötä, paketista löytyi housujen JC ja kelta-valkoinen vinoraitajersey. Keltainen Nappinjan päärynäjersey löytyi jo omista varastoista. Nämä suorastaan huusivat päästä yhteen.

Paidat taas ovat tutulla peruskaavalla tehdyt, ihanaa, kun olen viimein löytänyt sen luottokaavan! ❤️ Paitoihin olisin halunnut tehdä jotain pientä jujua, mutta oikein mikään ei tuntunut sopivalta. Toiseen paitaan sitten jatkoin takakappaleen etukappaleen puolelle ja tein etukappaleen toisesta kankaasta. Päärynäpaitaan ei irronnut enää mitään jujua. ?

Haalari on Reggae nimeltään, Ottobre 1/16. Tämä on ihan kaavan mukaan tehty, hieman alaspäin levenevä malli sopii kestovaippapepulle hienosti. Hihaton haalari sopii kivasti kevääseen ja kesään, varsinkin kun vappu ei nostanut odotuksia ilmojen lämpeämisestä kovin korkealle…

En muista, olenko kertonut, mutta minäkin kotiutin aikoinaan kantinkääntäjän Karnaluksista. On muuten näppärä kapistus! Ainoa ongelma on, että kääntäjän paikka ei tunnu olevan koneessani missään hyvä. Jos saan neulat kulkemaan reunassa kauniisti, paininjalka yrittää syödä kanttini! Kantin reuna siis alkaa nousta paininjalan raosta ylös. Muutamia paininjalkoja olen koittanut, mutta mikään ei tunnu hyvältä. Käytätkö sinä kääntäjää? Oletko törmännyt vastaavaan ongelmaan?