Yöpukuja tarpeeseen

Nykyään tuntuu olevan aikaa vain todellisille tarveompeluille, eikä ollenkaan mitään söpöstelyvaatteita. No, kivahan näitäkin on onneksi tehdä. Liljan vanhat yöpuvut alkoivat käymään todella pieniksi, joten piti lopulta ottaa härkää sarvista ja tehdä uusia. Tosin nämä valmistuivat jo aikoja sitten, mutta täällähän ollaan jo totuttu siihen, että postaan näistä aina kuukausitolkulla myöhemmin. ;)

Vasemman puolinen on ensimmäinen testiversio, kaava on Ottobre 4/16. Tuttuun tapaan niska-haara-mitta oli Liljalle liian lyhyt, mutta yllätyksekseni hihatkin kaipasivat hiukan lisämittaa. Yleensä raajat ovat ihan liian pitkät ja selkämitta liian lyhyt. Lahkeissa pituutta sitten rittääkin. Seuraavat haalarit tein siis hiukan pidemmillä hihoilla ja pudotin haaraa reilusti alaspäin. Ehkä vähän liikaakin, nyt nämä ovat jo hiukan haaremihousut, mutta ei se yöllä haittaa. Ensimmäisessä versiossa nepparilista on toisessa raglansaumassa, mutta seuraaviin tein nepit molempiin eturaglansaumoihin, jotta on väljempi pukea.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Lilja nukkuu unipussissa, ja olen ajoittain murehtinut pussista ulos jääviä käsiä, kun uudessa kodissamme on nyt talvella ollut välillä hiukan vilpoista. Tein näihin siis hihat paksummasta kankaasta, ruskearaidallinen on joustofroteeta, vaaleanpunainen nukattu college (talvitrikoo?) Eurokankaasta ja raidallinen joustocollegea jostakin joskus hankittuna. Kuosikankaat ovat kaikki Käpysen possupussista. Huomasin tämän yhteneväisyyden itseasiassa vasta jälkeenpäin, eikä ollut lainkaan suunniteltu juttu.

Merinovillaiset asusteet Liljalle

Eräs ikuisuusprojektilta tuntunut on vihdoin valmistunut ja pääsee nyt tänne blogiinkin. Instan puolella nämä ovatkin vilahtaneet heti valmistuttuaan. Nimittäin neulesetti Liljalle. Hanskat valmistuivat jo jokin aika sitten, mutta pipo tuntui viipyvän puikoilla. Olen nyt lasketun ajan lähestyessä yrittänyt tehdä roikkumaan jääneitä hommia valmiiksi, joten lopulta se pipokin putosi puikoilta valmiina. Kaipaisin siihen vielä tekoturkistupsua, mutta jää nähtäväksi saanko aikaiseksi sellaista hankittua. Ilman tupsua tosin menee huppu kivammin päähän.

Lankana näissä on Drops Merino Extra Fine, nämä merinolangat ovat ihanan pehmeitä ja lämpimiä. Pipon ohje on myöskin Dropsilta, Lille Lisa pienennettynä yhden koon. Pipoa tehdessä meinasi jo lanka käydä vähiin ja jouduin kaventamaan aika reilusti lopussa, mutta onneksi lanka ei loppunut kesken. Lapasia tehdessä  nappasin valepalmikon pipon ohjeesta ja muuten neuloin ihan peruslapasen välillä sovittaen. Peukalo jäi vähän jämptiksi, mutta onneksi käsi ei taida kasvaa niin kauheaa vauhtia etteikö hanskat nyt lopputalvea menisi. Olisi ihana tehdä vielä settiin sopiva kauluri, mutta vielä en ainakaan siihen ole ryhtynyt, kun muutakin puuhaa tuntuu olevan riittämiin.

Nämä ovat vähän sellaisiksi paremmiksi ”kauppa-asusteiksi” tarkoitetut, mutta lapasia on kyllä käytetty viluloisella tytöllä muutenkin kuorihanskojen alla. Merinovilla on vaan niin ykkösmateriaali. <3 Harmi vain, että kuorihanskat ja ahkera käyttö ovat jo nyt tehneet lapasista hiukan nukkaiset, kuten kuvista näkeekin. Tosin eipä kai ikinä käytön jäljiltä voi välttyä. :)

Testasin nyt kuvien laittoa näin, ettei tarvitse klikkailla mitään isommaksi. Katselu taitaa olla mukavampaa näin, mutta asettelu kaipaa vähän viilausta. Hölmön näköistä, kun kuvia tulee loppuun pitkä litania. Tosin tärkeämpää on, että kuvia on helppo katsella.

 

 

 

Pehmeä paketti Liljalle

Vielä vähän palaillaan jouluun. Kuten viime postauksessa jo kirjoitin, luulin jo julkaisseeni nämä, mutta enpäs ollutkaan. Liljalle tein jouluksi yhden pehmeän paketin, joka piti sisällään hänelle itselleen joulumekon sekä nukelle haalarin samasta kankaasta. Liljan mekko on jo aiemmin tutulla Brindille & Twigin kaavalla tehty raglanmekko, taskullisena versiona. Tai taskut eivät ole oikeat, minäkin tehdessä ihan yllätyin, että ”Ai, nämä olivatkin valetaskut!” Periaatteessahan nuo on ihan helppo muokata oikeiksi taskuiksikin jos tahtoo.

Baby Bornin haalarin kaavan nappasin Luomalla-blogista. Meillä nukellakin on kestovaippa, joten tein tähän tuttuja muutoksia; pidensin hieman niska-haara mittaa ja tein haarakiilan isommaksi. Tähän tein myös haarakiilan resorista, jotta joustoa riittää. Voisi vauvanvaatteissa olla muutenkin ihan näppärä juttu. Kiireessä tätä tein, joten kämmejäkin tuli. Unohdin huolitella vetoketjualavaran reunan ja saumuroin sen jälkikäteen vain niin pitkälle kuin pääsin. Unohdin myös vetoketjureunoista saumanvarat. Hupun tein vaan muistini mukaan ja sovittaessa huomasin, että pieleen meni. Reunoissa pitikin olla resori, ja huppu oli ihan liian pieni, eikä vetoketju mennyt kunnolla kiinni asti. Purin hupun pois kokonaan ja laitoin tilalle kauluksen resorista.

Kangas on joustofroteeta, jonka bongasin Kangashamstereiden Hulinoista edullisesti. Tämän kanssa aloin selättämään kangasennakkoluulojani, sillä en ole oikein joustofroteeta pitänyt vaatekankaana. Tämä johtuu varmaan siitä, kun olen niin paljon kestovaippoja tehnyt, joten olen joustofroteeta pitänyt enemmän vaippakankaana. Itselleni en osaa oikein vieläkään ajatella vaatteita joustiksesta, mutta lastenvaatteissa tämä on oikeastaan ihan kiva. Vaipoissa on tullut huomattua, että kangas kestää jatkuvia pesuja korkeissa lämpötiloissa ja näyttää silti hyvältä, joten miksi ihmeessä se ei olisi juuri sopiva lastenvaatteisiin? Talven kylmyydessä lämpöisempääkin kuin perus trikoo. :)

Ollaan taas kovaa vauhtia koitettu remontoida ja valmistautua vauvan tuloon, laskettuun aikaan on enää kuukausi. Remontointi on nykyään aika iso osa arkea, ja käsityötä sekin, joten olen miettinyt, että voisin siitäkin välillä kirjoitella. Pääpaino toki on tarkoitus pitää edelleen näissä tekstiilitöissä, mutta joskus täällä sitten saattaa näkyä remonttijuttuja ja -kuviakin hiukan.

Äitiysvaatepläjäys

Kyllä minä jotain jouluistakin ompelin, itselleni joulumekon näet. Ompelin myös Liljalle mekon, sekä muutaman joululahjan, joihin palaan hieman myöhemmin. (Luulin kyllä kirjoittaneeni niistä jo.. voihan raskaushormonit ja pätkivä muisti.) Mekon kangas tuli vastaan Majapuun joulukalenterista, jossa se ensin huuteli minua ostamaan itsensä, sitten tulin katumapäälle ja kauhistelin värivalintaa ja lopulta rakastuin mekkoon.

Olen pitkään tuskaillut odotusvaatteiden kanssa, kun kaikki mekot saavat minut näyttämään lähinnä Muumimammalta. Olisi pitänyt heti tyytyä vanhaan, hyväksi havaittuun Ruskamekkoon, eikä tuhlata kangasta muihin. Tämä on täydellinen, sopii odotukseen ja imetykseen. Kankaan väri tosiaan aluksi hieman hirvitti, sillä pukeutumisessani on aina edes osaksi mustaa, eikä tuntunut luontevalta yhdistää kokopunaista mekkoa mustiin legginsseihin. Lisäksi halusin mekkoon ripauksen arkisuutta, jotta sitä voisi käyttää huoletta myöhemminkin. Tein siis hihansuihin mustat resorirannekkeet, sekä huolittelin pääntien mustalla resorilla. Tämä pieni määrä riittää siihen, että mekko sopii todella kivasti mustien leggarien kanssa, ja menee tosiaan ihan arkikäytössäkin.

Leikkelin mekkoa vähän summamutikassa isommaksi, taisin ainakin avartaa kainalosta inan sekä lisätä rinnanympärystä parisen senttiä. Lattialla könyäminen on jo muutenkin haastavaa, niin en jaksanut alkaa piirtämään kaavaa isompana. Lisäksi olisi kuitenkin tarkoitus, että tätä voisi käyttää sitten odotusajan (ja miinus 15kg) jälkeenkin, jolloin kokoa isompi olisi jo varmaan liiankin reilu.

Ruskamekon kaavaa mukaillen olisi tarkoitus piirtää myös tavallisia paitoja odotus- ja imetysaikaan, kunhan vaan ehdin siihen vaiheeseen… Laitan tähän loppuun kuitenkin kollaasin ompelemistani äitiysvaatteista. En ole suurinta osaa (yhtäkään?) täällä esitellyt, enkä niitä enää erikseen aio esitelläkkään. Laitan kuvien jälkeen vielä kaavatiedot, jos joku niitä kaipailee. :)

1. Tumma pitkähihainen. Tehty omalla kaavalla, joka piirretty H&M:n äitiyspaidasta.

2. Siniharmaa mekko. Ruskamekko Mama, jota ei taida enää kaavana saada?

3. Mustavalkoinen mekko. Megan Nielsenin Rie. Näytän kamalalta tämä päällä, mutta mekko on mahdottoman mukava. Paras olisi varmaan ohuesta kankaasta, jotta laskeutuisi vatsan päälle selvemmin.

4. Vaalea t-paita. Tämäkin piirretty suoraan H&M:n äitiyspaidasta.

5. Harmaa mekko. Megan Nielsenin Amber, jota on blogissa näkynyt aiemminkin. Tämäkin on parhaimmillaan ohuesta ja laskeutuvasta kankaasta, tavallinen puuvillaelastaanitrikookin tuntuu hiukan tönköltä. Viskoositrikoo taas tuntuu ja näyttää huomattavasti paremmalta! Imetyspaneelin olen muokannut kivamman malliseksi.

Pikasurautus jouluun

Joulu on vihdoin ohi, ja arki alkaa rullaamaan. Joulupäivänä olimme kutsuneet vieraita, eikä Liljalla ollut siistiä päällepantavaa, Jouluiset ompelukset jo vähän tökkivät, joten nappasin nopeasti ennen päiväunia pari edes suunnilleen toisiinsa sopivaa kangasta ja hurautin unien aikaan ne asuksi. Legginssit ja mekko valmistuivat hetkessä, kun molempiin tarvitsi vain pääasiassa saumuria. Oman osansa hoitivat hienosti päivitetyt koneet, jotka vihdoinkin toimivat niin kuin pitääkin. Vanhojen koneiden kanssa puolet ajasta olisi mennyt säätämiseen ja ihmettelyyn.

Kuvissa vaatteet ovat jo olleet käytössä ja ryppyjä ja tahrojakin löytyy, mutta nappasin silti kuvat nopeasti kun tilaisuus koitti. Mekon sienikankaan ostin jokin aika sitten Kangashamstereista, mustavalkoisena se on helppo yhdistellä eri alaosiin. Mekon kaava on uusi suosikkini Brindille & Twigiltä, raglanmekko #31. Kaavassa on myös valetaskut, mutta kiireessä jätin ne tästä pois. Ilman taskuja ompelukonetta ei tarvita ollenkaan, koko mekon saa koottua nopeasti saumurilla.

Housut ovat vanhalla hyväksi havaitulla Ottobren kaavalla, Baggy 01/17-lehdestä. Lahkeet ovat pituudesta 92, muuten housut ovat 86. Kangas on Eurokankaan jotakin talvitrikoon tapaista, sisäpinta on siis nukattu ja vaikuttaa aivan ihanan pehmeältä ja lämpimältä. Lilja kaipaisi vielä lisääkin yksivärisiä alaosia, jostain syystä minä vaan hamstraan kuosikankaita, enkä yksivärisiä ollenkaan.

Brindille & Twigin koot eivät mene Eurooppalaisen kokotaulukon mukaan, vaan tämäkin mekko on kokoa 90. Siitä syystä minulla ei ole ikinä oikeita kokolappuja näihin vaatteisiin. Ostin aiemmin tänä vuonna Lidlistä leimasimen, jota ompeluporukoissa suositeltiin. Muste käy kankaallekin, ja säilyy hyvänä pesusta toiseen. Leimasin koon trikootilkulle, jonka ompelin niskaan. Lappu nähtävästi jäi vähän vinksin vonksin, mutta eipä se sisäpuolella haittaa.